Leikkausvaatimukset saaneet oikeudettoman yliotteen
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly työura- ja eläkekeskustelusta
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ihmettelee ilmapiiriä, joka on syntynyt työura- ja eläkeneuvottelujen päätyttyä. Hänen mielestään yleisempikin – mutta oikeudeton – mielipide näyttää olevan, että vain erilaisilla leikkauksilla saataisiin haluttuja tuloksia aikaan.
– Työelämäryhmässä päätettiin monista työhyvinvointia parantavista asioista, joilla kaikkien osapuolten näkemyksen mukaan on merkitystä eläkkeelle siirtymisen myöhentämisessä. Erityistä huomiota on kiinnitetty työkyvyttömyyden torjuntaan. Mutta julkisuudessa pyörii näkemyksiä, että näillä ei ole mitään merkitystä sovitun tavoitteen kanssa. Kuitenkin työurien arvioidaan jatkuvan näillä toimilla yli 1,5 vuotta nykyisestä. Silti merkitystä tuntuu olevan vain sillä, että tehtäisiin erilaisia leikkauksia ja heikennyksiä palkansaajille ja samalla säästöjä työnantajille, Lyly moitti lauantaina JHL:n Satakunnan alueen seminaarissa Harjavallassa.
Hänen mielestään on ihmeellistä, että palkansaajia on syytetty siitä, että ne eivät suostuneet työnantajien esittämään asetelmaan, että on pakko – siis pakko – ottaa joko niin sanotun työttömyysputken poistaminen tai eläkeheikennykset. Ja kun kumpaankaan näistä ei oltu valmiita suostumaan, useiden vaikuttajien mielestä neuvottelut epäonnistuivat.
Itse asiassa Lyly toivoisi, että joskus myös työnantajat puolustaisivat julkisuuteen päin yhdessä tehtyjä sopimuksia, esimerkiksi nyt työnsä päättäneen Ahtelan työryhmän hyviä tuloksia.
– Yleinen ilmapiiri näyttää suosivan enemmän työnantajien kuin työntekijöiden näkemyksiä. Kuitenkin monien erilaisten selvitysten ja tutkimusten mukaan suuri suomalaisten enemmistö esimerkiksi näissä työura- ja eläkeasioissa on yhtä mieltä palkansaajajärjestöjen kanssa. Myös monet asiantuntijat korostavat erityisesti työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamisen merkitystä työurien pidentämisessä, Lyly sanoo.
SAK:n puheenjohtaja toteaa, että esille nostetun julkisen sektorin kestävyysvajeen hoitamiseen on olemassa monia muitakin keinoja kuin jatkuvat leikkaukset tavallisten suomalaisten selkänahasta. Esimerkiksi työllisyyden parantamisella ja työttömyyden vähentämisellä sekä oikeudenmukaisella ja kokonaisveroastetta nostavalla veropolitiikalla päästään pitkälle. Kun tähän yhdistetään työurien pidentäminen, josta jo on olemassa sekä toteutuneita todisteita että uskottavia uusia esityksiä, kestävyysvaje saadaan hoidettua. Mutta se pitää tehdä yhdessä, ei yksipuolisilla päätöksillä.
– Jatkuvilla leikkauksilla ihmisille aiheutetaan paljon epävarmuutta oman elämänsä taloudellisesta tulevaisuudesta. Ja kun talous on aika paljon psykologiaa, on selvää, etteivät vaaditut leikkaustoimet tue kestävyysvajeen umpeenkuromista, Lyly sanoo.