Lauri Lyly
Lauri Lyly uudenvuodentervehdyksessään: Kannetaan huolta toisistamme
Taloussanomat pyysi SAK:n puheenjohtajaa Lauri Lylyä kirjoittamaan uudenvuodentervehdyksen vuodelle 2013. Tervehdyksessä Lyly listaa niitä toimia, joilla Suomelle ja suomalaisille varmistetaan hyvä tulevaisuus.
Lylyn mukaan nyt tarvitaan kolmikantaisesti tehty kasvu- ja työllisyyssopimus, jossa linjataan Suomen kasvun eväät. Voimavaroja ei kannata hukata keskinäiseen kinasteluun, vaan hakea yhdessä ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin.
– Yhtenäinen kansakunta on aina ulospäin ja myös sisäisesti vahvempi kuin eripurainen. Meidän pitää kantaa huolta kaikista suomalaisista, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kirjoittaa.
Lauri Lylyn uudenvuodentervehdys
Hyvät suomalaiset, naiset ja miehet!
Kulunut vuosi on ollut monessa mielessä raskas. Euroopan yhä jatkuva talouskriisi on heijastunut monella tavalla myös meille Suomeen ja meihin suomalaisiin. Taloudellinen epävarmuus on merkinnyt lisääntyvää työttömyyttä ja yleistä epätietoisuutta tulevasta.
Huonot uutiset saavat usein korostetun roolin. Tällä on oma vaikutuksensa kansalaisten, yritysten ja jopa koko kansakunnan käyttäytymiseen. Talouden tosiasiat pitää tunnustaa, mutta mieluummin olisi luotava toivoa kuin epätoivoa. Talous on myös psykologiaa. Mihin uskotaan, se vaikuttaa päätöksiin.
Työmarkkinajärjestöt ovat vuoden aikana tehneet parhaansa epävarmuuden ja näköalattomuuden poistamiseksi. Vuoden voimassa ollut työmarkkinoiden erittäin kattava raamisopimus sekä keväällä allekirjoitettu työurasopimus ovat luoneet suomalaisille toimijoille vakautta ja ennustettavuutta.
Kaikkien taholta raamisopimuksen arvoa ei ole haluttu nähdä. Sopimuksen arvostelu on ollut ennenaikaista, koska sen talous-, työllisyys- ja ostovoimavaikutuksia ei ole vielä nähty. Sopimushan päättyy eri aloilla hajautetusti vuodenvaihteessa 2013–2014, joten sen koko vaikuttavuus on parhaiten nähtävissä vasta keväällä 2014.
Hyvät kansalaiset, kasvua pitää saada aikaiseksi!
Varmistaaksemme Suomelle ja suomalaisille hyvän tulevaisuuden meidän on edelleen haettava keinoja talouden, työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi. Kasvusta ja työllisyydestä huolehtimalla varmistamme myös meille rakkaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Käyn seuraavaksi läpi muutamia ehdotuksia, joilla näihin yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin olisi pyrittävä. Siis nimenomaan yhdessä – ei eri suuntiin vetäen.
Suomi tarvitsisi nyt kolmikantaisesti tehdyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen. Siinä pitäisi linjata kasvun eväät ja työvoimakustannusten kehitys. Eli heti alkuvuodesta olisi sovittava palkoista, verotuksesta ja myös eläkemaksuista niin, että niiden taso olisi kasvua ja työllisyyttä tukevalla linjalla parin vuoden ajan.
Tässä kasvuun tähtäävässä sopimuksessa pitäisi myös yrityksillä, omistajilla olla oma vastuunsa. He eivät saa jäädä katsomoon seuraamaan, miten palkkojen, maksujen ja verotuksen kokonaisuus toimii, vaan heidän on konkreettisesti laitettava omatkin panoksensa peliin. Erityisesti tarvitaan kilpailukykyä parantavia investointeja. Lisäksi yritysten osingonjaot ja johtajien palkitsemiset on suhteutettava yleiseen taloustilanteeseen.
Meidän pitäisi myös laittaa työn alle massiivinen tuottavuustyö, koska vain sillä tavalla saamme aikaiseksi jotain pysyvää pärjätäksemme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Sen johtavana ajatuksena pitäisi olla, että työelämän laadun kehittäminen ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.
Valtiovallallakin riittää näissä talkoissa tehtävää riittävän laajan veropohjan rakentamisen lisäksi. Pitääksemme rattaat pyörimässä niin vientiteollisuuden kuin kotimarkkinoidenkin osalta Suomi tarvitsee julkisia investointeja infrastruktuuriin. Erilaiset tietoliikenteen ja liikenteen väylät sekä muut tarvittavat yhdyskuntarakenteet on pidettävä kunnossa.
Lisäksi talouden toimivuus vaatii etenkin kasvuseuduilla riittävää vuokra-asuntotuotantoa. Työvoima ei voi liikkua työn perässä, jos kohtuuhintaista asumista ei ole tarjolla.
Lisäksi valtion on harjoitettava aktiivista työvoimapolitiikkaa, toteutettava nuorisotakuu mahdollisimman laajana ja valmisteltava vastaava takuu myös pitkäaikaistyöttömille. Ikävä kyllä pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin näyttää vain suurenevan jokaisen talouslaman jälkeen.
Arvon suomalaiset!
Suomi pärjää osaamisella. Tärkeää on kuitenkin huomata, että osaamista pitää olla yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Työelämää ajatellen tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen työntekijän osaamisesta, ammattitaidon päivittämisestä on pidettävä huolta. Koko työuran ajan.
Erityinen haaste on tuleva digitaalinen vallankumous palveluineen ja sisältöineen kaikille elämänaloille. Meidän pitää ottaa asia haltuumme yhtä lailla kuin aikaisemmin kansalaiset ovat oppineet lukutaidon.
Hyvät kansalaiset!
Suomi on tällä hetkellä monella tavalla ajatellen vedenjakajalla. Miten maamme saadaan uuteen nousuun, kun toimintaympäristö Euroopan ja koko maailmankin tasolla on vähintäänkin haastava.
Oma perusreseptini on, että pienenä kansakuntana Suomi pärjää yhdessä tekemällä. Meidän ei kannata hukata voimavarojamme keskinäiseen kinasteluun, vaan hakea yhdessä ratkaisuja eteemme tuleviin ongelmiin. Yhtenäinen kansakunta on aina ulospäin ja myös sisäisesti vahvempi kuin eripurainen. Meidän pitää kantaa huolta kaikista suomalaisista.
Toivotan kaikille suomalaisille hyvää ja yhteisen tekemisen uutta vuotta!
Julkaistu ensimmäisen kerran Taloussanomissa 31.12.2012