Lauri Ihalainen: Työllisyystyöryhmän väliraportti tasapainoinen kokonaisuus

Työllisyystyöryhmän tänään julkistetussa väliraportissa arvioidaan työllisyyden kehitystä ja työttömyyden rakennetta onnistuneella ja tasapainoisella tavalla. Vain korkealla työllisyydellä luodaan edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnalle ja sen rahoituspohjalle. Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin on kunnianhimoinen tavoite, jota ei saavuteta millään yksittäisillä, helpoilla toimenpiteillä, vaan edellyttää laajaa ohjelmakokonaisuutta.

Työllisyyden keskeinen perusta on taloudellinen kasvu. Sen ohella työllisyyden parantaminen edellyttää paitsi lisää työpaikkoja ja aktiivista työvoimapolitiikkaa myös työurien pidentämistä sekä alku- että loppupäästä. Myös verokevennykset tulee nivoa työllisyysasteen parantamiseen; nykyisellä työllisyysasteella veronkevennysvara ei muodostu kovin suureksi.

Suomalaiset astuvat työelämään verraten myöhään. Kuten raportissa esitetään, on toisen asteen jälkeisten opintojen aloittamista edeltävää aikaa pystyttävä tiivistämään ja opiskeluaikoja lyhentämään. Suomessa on myös tuhansia nuoria, jotka jäävät kokonaan syrjään työelämästä. Nuorille on rakennettava ns. yhteiskuntatakuu siten, että jokaiselle nuorelle pystytään tarjoamaan peruskoulun jälkeinen koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka.

Suomessa on juuri uudistettu työttömyysturvajärjestelmää työllistymistä tukevaan suuntaan. Onkin myönteistä, ettei työryhmän raportissa ole jälleen kerran sorruttu keksimään työttömien toimeentulon leikkaamista lääkkeeksi työpaikkojen puutteeseen. Raportissa todetaan myös aivan oikein, etteivät Suomen työvoima- ja työllisyysongelmat ratkea ulkomaalaisella työvoimalla.

Raportin kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomi panostaa aktiivisiin työllistämistoimiin vähemmän kuin vertailumaat. Kuitenkin Suomessa on noin 180 000 pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömän joukko, jonka paluu työelämään edellyttää yksilöllisiä ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.

Kuten raporttikin osoittaa, työtä tehdään Suomessa paljon. Työtuntien määrä työllistä kohti on meillä EU-maiden suurimpia. Työ kuitenkin keskittyy harvempiin käsiin kuin useimmissa vertailumaissa. Jotta jaksaisimme työelämässä nykyistä pidempään, tarvitaan panoksia työelämän laatuun. Työryhmän jatkotyössä tulisikin kiinnittää huomiota työssä jaksamisen edistämiseen. Myös edessä oleva suuri suomalainen sukupolvenvaihdos olisi raportissa voitu nostaa vieläkin keskeisemmin pohdittavaksi.

Alimpien palkkojen suhteellisesti suurempi nousu on tukenut kotimaisen kysynnän kasvua ja näin myös työllisyyttä. Solidaarinen palkkalinja on ollut myös tasa-arvonäkökulmasta tärkeä. Suomalaista tasa-arvotavoitetta ei raportissa tässä yhteydessä olekaan riittävästi otettu huomioon. Suomen kilpailukyky piilee osaamisessa – emme pysty kilpailemaan matalilla palkoilla ja matalalla tuottavuudella. Ns. matalan tuottavuuden töiden yleinen lisääminen ei voi olla ratkaisu työttömyyteen. Sen sijaan rakenteellisen työttömyyden ratkaiseminen vaatii erityistoimia.

Työllisyysryhmän väliraportti löytyy kokonaisuudessaan
.