Laki ei ole sama kaikille – Osa työntekijöistä jää kokonaan ilman lomaa

– SAK:n tavoitteena on, että työntekijälle kerääntyy sama määrä lomia riippumatta siitä, kuinka pitkä työsuhde on takana, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.  Hän on SAK:n edustaja vuosilomalain uudistamista valmistelevassa kolmikantaisessa työryhmässä.

Lehdon mukaan työryhmän pöydällä on myös epätyypillisiin työsuhteisiin liittyviä asioita kuten se, että työnantaja ei saisi yksipuolisella päätöksellä ”maksaa pois” määräaikaisen työsuhteen aikana kertynyttä lomaa.

Laki on jo pitkään sallinut, että määräaikainen työntekijä voi siirtää lomiaan seuraavaan työsuhteeseen, mikäli työ jatkuu samalla työnantajalla. Työnantajat eivät kuitenkaan läheskään aina tähän suostu, vaan lomat on maksettu lomakorvauksena.

– Ainakin silloin, kun työ jatkuu samalla työnantajalla, työntekijän pitää saada päättää, liittääkö lomakertymänsä seuraavaan työsuhteeseen, Lehto toteaa.

SAK:n Antila: Alustatalouden keikkatyöntekijät vuosilomalain piiriin

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toivoo, että jatkossa erilaisten älypuhelinsovellusten kautta keikkatyötä tekevät yksinyrittäjät voitaisiin lukea vuosilomalain piiriin.

– Alustataloudessa ja toimeksiantoperusteisissa töissä ollaan kyllä ongelmissa, koska loma-ajan palkkaa tai lomaoikeutta ei kerry. Sama pulma heillä on monen muunkin etuuden suhteen, Antila toteaa.

Maailmalla on jo ollut oikeudenkäyntejä, joissa erilaisten alustojen kautta työskentelevät on tulkittu palkkatyösuhteisiksi. Siten heidät on katsottu oikeutetuiksi samoihin vuosilomaetuuksiin kuin palkkatyössä olevat.

– Briteissä on jo käyty lomakorvauksiin liittyviä oikeusriitoja. Ne ovat pääosin päättyneet siten, että ihmisillä on oikeus lomakorvauksiin, koska he ovat epäitsenäisessä asemassa eli toimivat kuten olisivat työsuhteisia, Antila kertoo.

Nykylaki on ristiriidassa työaikadirektiivin kanssa

EU-tuomioistuimen päätösten mukaan Suomen vuosilomalaki on ristiriidassa työaikadirektiivin kanssa. Siksi lakia on pitänyt lähteä muuttamaan.

– Tämä on lakiuudistuksen tärkein peruste. Meillä täytyy olla laki, joka vastaa EU-tuomioistuimen päätöksiä, Anu-Tuija Lehto linjaa.

Kysymys kiteytyy siihen, miten lomaa kertyy sairausajalta.

– Suomessa kertyy vuosilomaa sairausajalta vain 75 päivältä. EU-tuomioistuimen mukaan sitä on kerryttävä siltä ajalta, kun on sairas ja lisäksi kuntoutuksen ajalta.

Työnantajat korostavat, että uudistuksen on oltava työnantajille kustannusneutraali.

– Me emme lähde tästä. SAK:n tavoite on työntekijän suojan parantaminen ja lain epäoikeudenmukaisuuksien poistaminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan sairausajan vuosilomakertymän muuttaminen nostaisi kustannuksia työntekijää kohden arviolta vain prosentin sadasosia.

Lakia valmistelevan kolmikantaisen työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.

Aleksi Vienonen/ vapaa toimittaja

Lähes sata vuotta kesälomaa

Vuosilomasta säädettiin Suomessa ensimmäistä kertaa 96 vuotta sitten vuoden 1922 työsopimuslaissa. Silloin loman vähimmäispituudeksi määriteltiin seitsemän päivää. Työnantaja sai tuolloin täysin vapaasti sanella lomapäivien ajankohdan. 

Juuri ennen talvisodan syttymistä 1939 Suomeen saatiin ensimmäinen vuosilomalaki. Siinä määriteltiin vuosiloman pituudeksi 5–12 päivää työsuhteen kestosta riippuen. 

Kunnolliset kesälomat suomalaiset saivat vasta 1970-luvulla. Vuoden 1973 vuosilomalaki toi neljän viikon loman. Vuoden 1977 muutos toi vielä viidennenkin vuosilomaviikon eli niin sanotun talvilomaviikon vähintään 10 vuotta työsuhteessa olleille.

Nykyisin vuosiloman kertymiseen ja pitämiseen vaikuttavat keskeisesti EU:n työaikadirektiivi ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Kansallisesti voidaan kuitenkin aina säätää paremmin.

Lähde: Palkkatyöläinen-lehti 7/2002, ”Kesäloma täytti 80 vuotta” (Sari Putkonen).