Laadun kohentamisen aika
Talouspoliitikot ja ekonomistit ovat puhuneet ja Suomesta on tehty kannattavampaa. Edessä ovat ainakin kunta-, sote- ja eläkeuudistus. Pitäisiköhän tässä vaiheessa kuunnella ekonomistien lisäksi työelämän tutkijoita, sosiaalipoliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä?
Eläköitymisikä ei nouse kaavamaisesti alaikärajaa nostamalla, jos työpaikoilla ei tehdä mitään. Onkin uskomatonta, ettei ikäohjelmia ole otettu työpaikoilla käyttöön riemusta kiljuen, vaikka ikäohjelmat tuottavat yrityksille silkkaa rahaa muun muassa vähentyvinä sairauspäivinä ja eläkkeelle jäämisiän nousuna.
Neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamisesta alkavat. Toki rahoituksen ja eläke-etuuksien pitää olla tasapainossa, mutta lopulta päätökset työntekijöiden eläkkeelle jäämisiän nostamisesta tehdään työpaikoilla. Jos työpaikoilla ei tasoiteta tietä, jotta työntekijät jaksavat fyysisesti ja psyykkisesti pidempään töissä, niin kauemmaksi hilattu ikärajakaan ei paranna ennen aikojaan kulunutta olkapäätä tai innosta jatkamaan työpaikalla, jossa johtaminen mättää eikä ikääntyviä arvosteta.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saivat valmiiksi ikäohjelmamallin, jolla työpaikoilla voidaan edistää työhyvinvointia ja lisätä tuottavuutta. Järjestöt toivovat, että mahdollisimman monella työpaikalla otettaisiin siitä käyttöön parhaiten soveltuvat keinot.
Ikäohjelmamalli ei koske vain ikääntyneitä työntekijöitä, vaan tavoitteena on huomioida koko työura, sillä kuormitus on hyvä huomioida jo uran alkuvaiheessa. Tämän vuoksi malli ymmärretään laajempana työkaarimallina.
Erilaisista työkaarimalleista on työpaikoilta hyviä kokemuksia. Nordkalkin pääluottamusmies Aki Juuti kuitenkin pahoittelee, että kiristynyt työtahti syö aikaa monen hyvän idean toteuttamiselta. Työelämä on hänen mielestään muuttunut valtavasti 2000-luvulla, eivätkä ihmiset jaksa osallistua mihinkään ylimääräiseen.
Aino Pietarinen