Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista

Mikä on pohjoismainen työvoimapalvelumalli?

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee itsenäisesti tarjolla olevia työmahdollisuuksia ja saa samalla yksilöllistä tukea TE-toimiston asiantuntijalta tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevan kunnan asiantuntijalta. Avoimia työpaikkoja on haettava tietty määrä, jotta välttyy työttömyysturvaan kohdistuvilta seurauksilta. Omatoimisen työnhaun lisäksi työnhakija osallistuu tiuhaan TE-asiantuntijan kanssa työllistymiskeskusteluihin ja täydentäviin työllistymiskeskusteluihin erityisesti työttömyyden ensimmäisten kuukausien aikana.

Mikä on työvoimapalvelumallin tavoite?

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta muun muassa lisäämällä työnhakua tukevia palveluita sekä kiristämällä yksilön työnhakuvelvoitteita. 

SAK suhtautuu positiivisesti yksilön valinnanvapauden lisäämiseen ja työllistymisen tuen (työnhakukeskustelut) kehittämiseen. Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti mallin kategorisiin ja jäykkiin työnhakuvelvoitteisiin. Mallia tulisi kehittää joustavammaksi ennen kaikkea lisäämällä TE-asiantuntijan mahdollisuuksia muokata palveluprosessia ja työnhakuvelvoitteita yksilön ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden mukaan. 

Miten työnhaku ja työttömyysturvan seuraamukset muuttuvat?

Työttömyyden alussa työnhakija tapaa TE-toimiston tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilun asiantuntijaa nykyistä useammin. Työttömän tulee hakea joka kuukausi lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa. Työnhakija voi myös itse päättää aiempaa laajemmin, mitä työmahdollisuuksia hakee ja milloin, kunhan asetetut työnhakuvelvoitteet täyttyvät ja työnhakija raportoi TE-toimistoon (pääsääntöisesti sähköisesti) hakemisesta. 

Kun työttömyys on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, voi TE-toimisto lähettää myös niin sanottuja velvoittavia työtarjouksia. Mikäli työtön laiminlyö näitä työtarjouksia, tulee työttömyysturvaan seuraamuksia.  

Työntekijöiden näkökulmasta positiivista on työttömyysturvaan liittyvien seuraamusten lieventäminen ja porrastaminen. Seuraamukset tarkoittavat aikaa, jolloin ei ole oikeutta saada työttömyysturvaa. 

Ensimmäisestä laiminlyönnistä tulee jatkossa vain muistutus. Toisesta laiminlyönnistä tulee viiden päivän korvaukseton aika eli karenssi ja kolmannesta kymmenen päivän karenssi. Neljännestä laiminlyönnistä asetetaan työssäolovelvoite. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että oikeus työttömyysetuuteen palautuu vasta, kun on ollut vähintään 12 kalenteriviikkoa työssä tai työllistymistä edistävissä palveluissa, opiskellut tai toiminut yrittäjänä. 

SAK on jo pitkään vaatinut lannistavien työttömyysturvan karenssien inhimillistämistä.  

Kuinka moneen työnhakukeskusteluun työnhakija osallistuu?

Jokainen työnhakija osallistuu työnhakukeskusteluihin alkuhaastattelun jälkeen kuusi kertaa työttömyyden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Työvoimapalvelumallin ideana on panostaa merkittävästi työttömyyden ensimmäisiin kuukausiin. Kuuden työttömyyskuukauden jälkeen on vielä toinen intensiivisempi jakso työnhakukeskusteluja.

Resurssien painottaminen työttömyyden alkuun on järkevää. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa uudelleen työllistyminen on. Samalla tulisi muistaa, että kaikki työnhakijat eivät automaattisesti tarvitse täsmälleen samanlaisia palveluja. Sekä TE-hallinnon resurssien että työnhakijan itsensä näkökulmasta olisi fiksuinta muokata palveluprosessia tarpeen mukaan yksilöä parhaiten palvelevaksi.

Kuinka montaa työpaikkaa minun pitää hakea?

Työttömät työnhakijat hakevat lähtökohtaisesti neljää avointa työmahdollisuutta yhden kuukauden ajanjakson aikana. Joissakin tilanteissa työnhakujaksojen yhdisteleminen on mahdollista. TE-toimiston asiantuntijan tulee myös huomioida työnhakualueella avoinna oleva työpaikat ja työnhakijan henkilökohtainen tilanne, kun hän määrittelee työnhakuvelvoitetta. 

Eri tilanteessa oleville työnhakijoille on omat työnhakuvelvoitteensa. Tämä tekee kokonaisuudesta monimutkaisen. 

Opiskelijat 

• Yli kuukauden kestävässä työvoimakoulutuksessa opiskelevan työnhakijan työnhakuvelvollisuus alkaa kuukautta ennen opintojen arvioitua päättymistä.
• Omaehtoisesti työttömyysetuudella opiskelevan tulee hakea kolmea työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Hallitus muutti ennen työvoimapalvelumallin voimaan tuloa tätä kohtaa, joten vuoden 2023 alusta omaehtoisesti opiskelevat ovat normaalin työnhakuvelvoitteen (4 paikkaa per kuukausi) piirissä lukuun ottamatta niitä, joilta puuttuu peruskoulun ja lukion jälkeiset ammatilliset opinnot. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen omaehtoisesti on siis mahdollista kevennetyin työnhakuvelvoittein myös vuodesta 2023 eteenpäin. 

Osa-aikaisesti työssäkäyvät 

• Osa-aikatyössä olevien on haettava yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana.

Lomautetut

• Kokoaikaisesti lomautetut ovat normaalin työnhakuvelvoitteen (4 paikkaa per kuukausi) piirissä, kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta. 
• Työaikaa lyhentämällä lomautetut hakevat yhtä paikkaa ensimmäisen kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Kolmen kuukauden jälkeen henkilö on normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä.

Kuntoutuksessa tai kokoaikaisella palkkatuella olevat

• Yhdenjaksoisessa kuntoutuksessa tai kokoaikaisesti palkkatuetussa työssä olevien normaali työnhakuvelvollisuus alkaa kuukautta ennen kuntoutus- tai palkkatukijakson arvioitua päättymistä.  

Kuten yllä olevasta selviää, kokonaisuus on työnhakijan näkökulmasta tarpeettoman mutkikas. Kategoristen velvoitteiden sijaan tulisi luottaa TE-asiantuntijan asiantuntemukseen ja kykyyn auttaa työnhakijaa työllistymään huomioiden hakijan yksilölliset lähtökohdat.   

Uusi työvoimapalvelumalli kuulostaa työnhakijan kannalta pahaenteiseltä. Eikö aktiivimalli jo kerran kuopattu?

Perutun aktiivimallin ja pohjoismaisen työvoimapalvelumallin välillä on yhtäläisyyksiä, joita SAK on ankarasti kritisoinut. Työnhakijalle asetetaan edelleen melko joustamattomia työnhakuvelvoitteita, mutta toisin kuin aktiivimallissa, hakijaa ei rangaista siitä, että hän ei löydä työpaikkaa. Uudessa työvoimapalvelumallissa työttömyysturvaan ei aseteta sanktioita, jos työnhakija on hakenut työmahdollisuuksia ja toteuttanut työllistymissuunnitelmaansa, vaikka työpaikkaa ei vielä olisi löytynyt.

Milloin työtarjoukset muuttuvat velvoittaviksi?  

Työtarjoukset muuttuvat velvoittaviksi kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Tässäkään vaiheessa työtarjoukset eivät ole velvoittavia, jos työnhakija on ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia sovitun määrän.

SAK:n näkemyksen mukaan mallissa, jonka kantava idea on lisätä yksilön omaa harkintaa työhakujen valinnassa, ei ole tarvetta minkäänlaisille velvoittaville työtarjouksille. Ei ole mitään syytä olla luottamatta työnhakijan omaan aktiivisuuteen myös yli kuuden kuukauden työttömyyden sattuessa kohdalle.

Mitä teen, jos oman alani työpaikkoja ei ole tarjolla lainkaan? 

Tämä tulee ottaa huomioon jo työnhaun alussa, kun työnhakuvelvoite määritellään. Työministeri Tuula Haataisen mukaan pohjoismaisessa mallissa ”keneltäkään ei vaadita sellaista, mihin hän ei kykene”. SAK tulkitsee tämän tarkoittavan sitä, että täyttä kuukausittaista neljän työpaikan hakuvaatimusta ei aseteta, jos sopivia työmahdollisuuksia ei yksinkertaisesti ole tarjolla.

Entä jos en ole työkykyinen?

Yhdenkään todellisuudessa työkyvyttömän ei pitäisi päätyä TE-toimiston asiakkaaksi. 

SAK:n huoli on, että jo valmiiksi monimutkaista palveluprosessia toteuttavalla TE-asiantuntijalla ei ole mahdollisuutta tai osaamista tunnistaa työnhakijan kuntoutukseen ja työkykyyn liittyviä tarpeita. On oleellista, että tosiasiallisesti työkyvyttömät henkilöt eivät päädy täydet velvoitteet omaaviksi työnhakijoiksi.

Työkykyä ja mahdollista työkyvyttömyyttä on arvioitava monialaisesti ja arvioinnissa on huomioitava myös työnhakijan sosiaalinen toimintakyky. On tärkeää, että heti työttömyysjakson alkaessa tunnistetaan mahdolliset työllistymiseen vaikuttavat, työkykyyn liittyvät ongelmat. 

Yksilö tulee aina viivytyksettä ohjata tarvitsemiinsa palveluihin sellaiselle ammattilaiselle, jolla on tilanteeseen sopivaa osaamista. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi työkykypalvelut ja työikäisten monialainen kuntoutus. Samoin oikeus sairauspäivärahaan tai kuntoutusetuuteen tulisi tunnistaa ja ohjata asiakas tarvittaviin tutkimuksiin heti.

Lue aiheesta myös juttu Työnhakijan velvollisuudet kiristyvät toukokuun alusta.