Kymmenen faktaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta

1. Saatavuusharkinta ei estä kansainvälisten osaajien palkkaamista

Saatavuusharkinta koskee pelkästään duunariammatteja eli suorittavan tason työtä (esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä). Asiantuntijoille ja erityisosaajille myönnettävä oleskelulupa ei sisällä lainkaan TE-toimiston osapäätökseen sisältyvää saatavuusharkintaa, vaan luvan myöntää suoraan Maahanmuuttovirasto. Erityisasiantuntija ja kasvuyrittäjät voivat hakea oleskelulupaa niin sanotulla pikakaistalla ja saada sen kahdessa viikossa.

2. Uudet työpaikat syntyvät – oli saatavuusharkintaa tai ei

Saatavuusharkinta antaa työmarkkinoilla jo olevalle työvoimalle etuoikeuden hakea työpaikkoja. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä saa työntekijän oleskeluluvan vain, jos hänellä on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työvoimaa suomalaisilta työmarkkinoilta. Myös palkkauksen ja muiden työehtojen on oltava lain ja työehtosopimusten mukaiset ja työnantajalla edellytykset vastata velvoitteistaan työnantajana.

Saatavuusharkinta ei estä palkkaamasta ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta antaa työmarkkinoilla jo oleville työttömille työnhakijoille mahdollisuuden hakea työpaikkaa. TE-toimiston on laitettava työpaikka avoimeen hakuun kahdeksi viikoksi, jos ammattiin sovelletaan saatavuusharkintaa.

3. Työlupa ja saatavuusharkinta ovat eri asioita

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen töihin tulevat tarvitsevat pääsääntöisesti työntekijän oleskeluluvan. Työntekijän oleskeluluvan myöntäminen tapahtuu kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee asiassa osapäätöksen, johon liittyy tarvittaessa saatavuusharkinta, ja sen jälkeen asian lopullinen ratkaisu siirtyy Maahanmuuttovirastolle. Asiantuntijoille ja erityisosaajille myönnettävä oleskelulupa ei sisällä lainkaan TE-toimiston osa-ratkaisua eikä saatavuusharkintaa, vaan oleskeluluvan myöntää suoraan Maahanmuuttovirasto.

Saatavuusharkinta ei siis ole sama asia kuin työlupa vaan se tarkoittaa työvoimapoliittista harkintaa, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko Suomessa jo saatavilla sopivaa työvoimaa.

4. Ruotsi on ainoa EU-maa, joka ei säätele työperäistä maahanmuuttoa

Ruotsi on ainoa EU-, ETA- ja OECD-maa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Muut jäsenvaltiot soveltavat joko kansallisia alakohtaisia kiintiöitä tai työvoimapoliittista tarveharkintaa aloilla, joissa työttömyys on korkeaa. EU-maat saavat päättää saatavuusharkinnasta itse, direktiivit eivät sitä säätele. 

5. Ruotsi luopui saatavuusharkinnasta huonoin tuloksin

Ruotsi ei ole saavuttanut toivomiaan tuloksia luopumalla saatavuusharkinnasta:

• OECD:n tutkimuksen mukaan työtekijöitä on rekrytoitu ulkomailta paljon aloille, joilla on muutoinkin työvoiman ylitarjontaa, eikä työvoimapula-aloille, kuten hallitus toivoi. (viite 1)
• Myös DELMI:n tutkimusten mukaan työlupia on myönnetty enimmäkseen aloille, joilla ei ole työvoimapulaa. (viite 2)
• Suurin osa tulijoista on hakenut samalla myös turvapaikkaa. Ruotsin valtion tarkastusvirasto huomautti, että niin maahanmuuttoviraston työehtojen ennakkovalvonnassa kuin työsuojeluviranomaisten jälkivalvonnassa on paljon puutteita. (viite 3)
• Myös ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan tarveharkinnasta luopuminen on tuonut mukanaan vakavia lieveilmiöitä, kuten työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja muuta rikollisuutta. (viite 4)

6. Saatavuusharkinta varmistaa työntekijöiden oikeuksien toteutumisen

Työntekijälle myönnetään oleskelulupa vain, jos palkka ja muut työehdot ovat lain ja työehtosopimusten mukaiset ja työnantajalla on edellytykset vastata velvoitteistaan työnantajana. Suomessa on jo nyt kahdet työmarkkinat ja ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaus näkyy tilastoissa.

Ihmiskaupparikosten tutkinta ja tuomioistuimissa ihmiskauppana käsiteltyjen asioiden määrä on viime vuosina lisääntynyt Suomessa – nyt suurin osa hädässä olevista on työperäisen hyväksikäytön uhreja.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa aloilla, joissa myös kantasuomalaisilla työntekijöillä on usein heikko asema ja esimerkiksi nollatuntisopimukset sekä pitkät alihankintaketjut ovat yleisiä. Tällaisia aloja ovat ravintola-, siivous-, rakennus- ja maatalousala.

7. Saatavuusharkinta ei estä kansainvälistä rekrytointia, mikäli kyseessä on aito työvoimapula

Työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä saatavuusharkinnan tarpeellisuus selvitetään alueellisesti kaksi kertaa vuodessa, sillä työvoiman saatavuus vaihtelee eri aloilla paikkakunnittain. ELY-keskusten alueelliset työlupalinjaukset määrittelevät toimialat ja ammatit, joissa on pulaa työvoimasta. Kaikki työvoimapula-ammateiksi linjatut ammattialat vapautetaan saatavuusharkinnasta. 

Näin ELY-keskukset varmistavat, että paikallista osaavaa työvoimaa on tarjolla eikä saatavuusharkintaan kuuluvissa työtehtävissä ole työvoimapulaa.

8. Saatavuusharkinta ei estä turvapaikanhakijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden työntekoa

Kansainvälisillä opiskelijoilla on oikeus osa-aikaiseen työntekoon opintojensa ohella. Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua Suomeen tulosta, jos hänellä on voimassa oleva passi. Passiton joutuu odottamaan puoli vuotta.

9. Julkisen talouden tasapaino saattaa kärsiä, jos saatavuusharkinnasta luovutaan

Saatavuusharkinnan yksi tavoitteista on huolehtia suomalaisilla työmarkkinoilla jo olevien työnhakijoiden mahdollisuuksista työllistyä. Työttömyydestä aiheutuvat julkisen talouden menot saattaisivat pysyä ennallaan tai jopa lisääntyä, jos uusiin työpaikkoihin palkattaisiin suoraan ulkomailta tai töissä olevia korvattaisiin ulkomailta työhön tulevilla.

10. Saatavuusharkinta ei hidasta kansainvälistä rekrytointia – lupien käsittelyajat vain ovat vain liian pitkiä

Työntekijän oleskeluluvan hakemuskäsittely on kaksivaiheinen prosessi, jossa ensin TE-toimisto tekee lupahakemukseen kokonaisharkintaan perustuvan osapäätöksen. Kokonaisharkinta sisältää työvoiman saatavuuden ja työsuhteen ehtojen arvioinnin sekä työnantajan edellytysten selvittämisen. Osapäätöksen valmistuttua Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee lopullisen päätöksen. 

Saatavuusharkinta-menettely ei siis sinänsä hidasta lupaprosessia merkittävästi. Työntekijöiden oleskelulupien käsittelyaika on edelleen aivan liian pitkä. Sitä pitäisi lyhentää samalla tavalla kuin erityisosaajien kohdalla on jo tehty. On kaikkien etu, että tähän työhön myönnettäisiin lisää resursseja.

Viitteet

1 OECD 2011. Recruiting Immigrant Workers: Sweden. OECD Publishing.
2 Arbetskraft från hela världen. Hur blev det med 2008 års reform? Delmi 2015:19.
3 RIR 2016:32. Ett välfungerande system för arbetskraftsinvandring. En granskningsrapport från Riksrevisionen 5.12.2916.
4 Fusk och utnyttjande – om avregleringen av arbetskraftsinvandringen. Landsorganisationen i Sverige 2013.

Artikkelia on päivitetty 8.6.2023. Vanhentuneet tiedot on päivitetty kohdista 1,2,7 ja 10.