Heli Hamarin (vas), Hannu Revon ja Pirjo Pelkosen toive on, että henkilöstö otettaisiin mukaan suunnittelemaan ja kehittämään palvelutuotantoa jo varhaisessa vaiheessa.
Kuntatyöntekijät elävät muutosten ja kiireen puristuksessa
Kuntatyöntekijöitä jännittää. Tammikuussa 2009 toteutuneissa kuntien yhdistymisissä kuntien työntekijöille taattiin työtä viideksi vuodeksi eteenpäin. Tuo viides vuosi on nyt käsillä. Lisäksi hallitus sorvaa kuntauudistusta, jonka suuntaviivojen pitäisi piakkoin selvitä. Kouvola on yksi niistä kaupungeista, joissa viisi vuotta sitten useampi kunta yhdistyi.
Kouvolassa on tyyntä myrskyn edellä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen lomauttaa tänä vuonna suuren osan henkilöstöstä 1–3 viikoksi. Ensimmäiset työntekijät lomautetaan jo huhtikuussa. Vaihtoehtona on palkaton virkavapaa tai niin sanottu talkoovapaa.
? Tämä tulee olemaan valtavan raskasta kaikille työntekijöille, kun palveluiden pitää toimia lomautuksista huolimatta. On olemassa riski, että väki tekee työpaikkansa pitääkseen enemmän kuin jaksaa, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Hannu Repo. Seuraukset näkyvät ajan mittaan. Työntekijöiden jaksaminen ehtyy. Luvassa voi myös olla uusia lomautuksia, Repo varoittaa.
Lomautuksia ei uloteta kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tilanne arvioidaan kesäkuussa. Jos talous ei kehity talousarvion mukaisesti, toteutetaan näissä toiminnoissa yhden viikon lomautus. ? Kuntatyöntekijät tekevät runsaasti ylitöitä, henkilöstöä ei siis ole tarpeeksi. Miten kaupungilla on varaa teettää ylitöitä, Repo kysyy.
? Kaupunki harkitsee yhtiöittämistä ja sitä, mitkä toimet se aikoo pitää itsellään jatkossa. Henkilöstö on aika kovilla ilman lomautuksiakin, lisää pääluottamusmies Heli Hamari.
Henkilöstö mukaan kehittämiseen
JHL ei aio katsella Kouvolan toimia vaieten. Ammattiyhdistyksellä on valmiudet ja halu olla mukana jo suunnitteluvaiheessa, ei vasta sitten kun päätökset on jo tehty.
? Mieluummin kehittäisimme palvelutuotantoa työntekijöiden ja työnantajan kesken kuin että meidät mielletään jarruiksi, Hamari sanoo. Hän on Hannu Revon kanssa samaa mieltä siitä, että olisi fiksua kysyä työntekijöiltä itseltään, kuinka heidän työnsä voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja miten sitä voitaisiin kehittää.
? Näin tehdään Savonlinnassa ja näin olisi voitu tehdä Kouvolassakin. Kaikenlaisia konsultteja täällä sen sijaan on vaikka kuinka, sanoo Repo. Hänen mielestään JHL:n luottamusmiehet ja työntekijät yhdessä työnantajan kanssa saavuttaisivat saman tuloksen.
Ostopalvelutyön hinta selvitettävä
Kaupungin henkilöstön määrä nousi vuoden 2009 alussa uuden Kouvolan syntymän yhteydessä 5879 henkeen. Viime vuoden lopussa työntekijöitä oli 6647. Kaupunki on ottanut hoitaakseen uusia toimintoja, muun muassa maatalouslomituksen ja Pohjois-Kymen sairaalan.
Vuoden 2013 on arvioitu olevan eläköitymisessä huippuvuosi. Eläkkeelle siirtyy arvioiden mukaan kaikkiaan 260 henkeä. ? Suurin osa eläkkeelle lähtijöistä lähtee aloilta, joilla käsipareja tarvitaan paljon, siis aivan ”vääriltä” aloilta. Henkilöstörakenne on vinoutunut, hallinto on suhteessa palvelutuotantoon aivan liian suuri, sanoo pääluottamusmies Hamari.
JHL:n kolmeen ammattiosastoon kuuluu noin 1 500 JHL:läistä kunta-alan työntekijää. ? Uskallan väittää, että ne käsiparit, joita kunta eniten tarvitsee, kuuluvat meidän jäsenillemme, Hamari lisää.
Revon on Hamarin ja työsuojeluvaltuutettu Pirjo Pelkosen lailla vaikea nähdä logiikkaa Kouvola kaupungin valmiudessa siirtyä ostopalveluihin.
? Kaupunki ja luottamushenkilöt seuraavat henkilöstökuluja ja työntekijöiden lukumäärää, mutta nielevät ostopalvelujen kustannukset sellaisenaan, ajattelematta ollenkaan, että nekin ovat henkilöstökuluja. Ostopalvelukustannukset kasvavat vuosittain 8–10 prosenttia samaan aikaan, kun henkilöstökuluissa nousu on kolmisen prosenttia, mutta tästä ei tunnuta piittaavan, Repo toteaa.
JHL haluaa, että työn hintaa ostopalveluna ja kunnan omana työnä tehtynä tarkastellaan avoimesti, eikä niin kuin nyt, että ostopalvelun hinta ilmoitetaan kokonaissummana,
? Palveluja on välttämätöntä karsia, mutta me haluamme, että myös laatu otetaan tarkasteluun. Teknisellä toimialalla on työmäärä mitoitettu ja ihmisiä on lähtenyt eläkkeelle. Se toimii nyt tuloksellisesti. Tästä huolimatta ensisijaisesti ollaan kilpailuttamassa siivousta ja ruoanvalmistusta, sanoo pääluottamusmies Hamari.
Yksityistääkö vai purkaako yksityistämistä
Kotka on palauttanut siivouksen kaupungin omaksi työksi. Savonlinnakin osin, ja Mikkeli on palauttanut hoitotyön itselleen, koska se tuli liian kalliiksi yksityisellä puolella. Kouvolassa sitä vastoin puhutaan vanhustenhoidon ulkoistamisesta.
Aluepäällikkö Revon mielestä on outoa, että yksityinen puoli saa henkilökuntaa, mutta kunta ei. ? Miksei kuntakin voisi kilpailla palkoilla, kun palveluja voidaan ostaa yksityisiltä. Ja vielä yksityisiltä, joiden tavoitteena on tuottaa voittoa, kysyy Repo, jonka mielestä toimintojen ulkoistaminen on lyhytnäköistä talouden näkökulmasta. Kunnan suorittama valvonta maksaa sekin.
Hannu repo korostaa, että JHL:n kaikkien luottamushenkilöiden toiminta tulee kohdistaa nyt 100-prosenttisesti muutostilanteiden hallintaan.