Hallitus on leikannut työttömyysturvaa 200 miljoonalla eurolla. Kuva Patrik Lindström
Kuka keksi aktiivimallin ja mitä sitten tapahtui?
Ajatus aktiivimallista nousi esiin valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen kolmikantaisessa työllisyystyöryhmässä syksyllä 2016.
Hallitus antoi työryhmälle tiukan toimeksiannon ja vain kuukauden aikaa työskennellä. Toimeksianto tarkoitti käytännössä työttömyysturvan leikkaamista. SAK osallistui työryhmän työhön.
Miksi SAK ei osallistunut aktiivimallin valmisteluun?
Työryhmän työn päätyttyä hallitus päätti jatkaa aktiivimallin valmistelua. SAK ei lähtenyt valmisteluun mukaan, sillä meidän mielestämme työttömyysturvaa ei pidä leikata enää yhtään.
Kun työllisyystyöryhmä aloitti työnsä, taustalla oli jo hallituksen päättämä 200 miljoonan euron jättileikkaus ansioturvaan.
Työllisyystyöryhmän perustamista edelsi kilpailukykysopimuksen solmiminen, jonka yhteydessä hallitus perui uhkauksensa lisäleikkauksista.
SAK kannattaa kolmikantaista päätöksentekoa. Miksi se ei nyt kelvannut?
Sipilän hallitus on muuttanut kolmikantaista työskentelyä niin, että osapuolet ovat mukana työryhmien työssä, mutta todellista yhteisymmärrystä ei haeta.
Työllisyystyöryhmän raporttiin kirjattiin, että työmarkkinajärjestöt eivät ole sitoutuneet aktiivimalliin. SAK jätti työryhmän työhön lisäksi täydentävän lausunnon. Lausunnossa todettiin, ettei SAK kannata esitettyä aktiivimallia ja ehdotti sen sijaan työttömyysturva- ja karenssijärjestelmän yksinkertaistamista.
Mitä tämän jälkeen tapahtui?
Hallitus lähti viemään esitystään aktiivimallista eteenpäin sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä työryhmässä. SAK ei osallistunut hallituksen esityksen valmisteluun, sillä kyse oli enää jo päätetyn mallin viilaamisesta.
SAK on sen sijaan pitänyt koko viime vuoden tiiviisti yhteyttä päättäjiin ja virkamiehiin. Olemme esittäneet heille vaihtoehtoja työttömyysturvan ja työttömien palvelujen uudistamiseksi. Olemme myös osallistuneet näitä käsittelevien työryhmien työhön.