KTV:n Riskilä vastustaa pitkäaikaistyöttömien siirtämistä kuntien kontolle

KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä vastustaa työministeriössä muhivia suunnitelmia siirtää pitkäaikaistyöttömät työttömyyskortistosta kuntien sosiaaliluukuille.

– Paheksun jyrkästi tällaista suunnitelmia. Se vaikeuttaisi entisestään erityisesti vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien mahdollisuuksia selviytyä nykyisistäkin tehtävistään.

Riskilä huomauttaa, että pitkäaikaistyöttömyys on pahinta syrjäseuduilla, joissa kunnallisen palveluvarustuksen ylläpitäminen on ennestäänkin vaikeaa. Pitkäaikaistyöttömien työntäminen kuntien kontolle ei näiden kuntien tilannetta helpottaisi, tuumii Riskilä.

Työministeriö haluaa siirtää työmarkkinatukea saavat ja vaikeasti työllistettävät pitkäaikaistyöttömät pois työttömyyskortistoista kuntien sosiaalitoimen asiakkaiksi. Työvoimahallinto keskittyisi välittämään työtä helpommin työllistettäville ja palvelemaan työnantajien työvoimatarpeita. Asiaa valmistelee eri ministeriöiden ja Kuntaliiton työryhmä ja asiasta valmistuu selvitys kolmen viikon kuluttua.

Kuntien tehtäväksi tulisi suunnitelmien mukaan saattaa pitkäaikaistyöttömät takaisin työelämään koulutuksella, kuntoutuksella ja muilla tukitoimilla.

Hanke merkitsisi Riskilän mukaan kunnille entistä suurempaa velvoitetta työllistettävien käyttöön. Heitä jouduttaisi sijoittamaan työpajoihin ja erilaisiin kuntien tehtäviin.

– Eiväthän kunnat pysty sen paremmin kuin valtiokaan ohjaamaan näitä ihmisiä yksityisille työmarkkinoille. Näiden ihmisten asiat pitää hoitaa, mutta kyllä se on valtion tehtävä.

Riskilä ihmettelee sitäkin, mistä kuntiin saadaan työvoima palvelemaan noin 140 000 työmarkkinatuen saajaa. Etenkin, kun kuntia uhkaa muutenkin vakava työvoimapula. Riskilä muistuttaa, että kuntien palveluksesta poistuu eläkkeelle vuosikymmenen loppuun mennessä noin 130 000 palkollista.

– Jos kuntien hoitovastuulle työnnetään 140 000 vaikeasti työllistettävää pitkäaikaistyötöntä, se olisi suunnaton sosiaalipoliittinen tehtävä ja vastuu kunnille.

Riskilä ei luota siihen, että valtio korvaisi kunnille hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Näin ei ole käynyt ennenkään, Riskilä muistuttaa.

– Valtionosuuksienkin kohdalla on toistuvasti käynyt niin, että kompensaatiot ovat olleet pienemmät kuin kunnille aiheutetut kustannukset. Näin on käynyt esimerkiksi kunnille asetettujen lisävelvoitteiden ja indeksitarkistusten suhteen.

Lisäksi Riskilä arvioi, että hanke heikentäisi kuntien tehokkuutta ja kilpailukykyä palvelujen tuottajana.

– Jatkuvasti toitotetaan, että kuntien palvelutuotannon pitää olla kilpailukykyistä. Joidenkin kuntien henkilöstövahvuudesta jo nykyisin 20 prosenttia työskentelee erilaisilla työllistämisvelvoitteilla. Kuinkahan kilpailukyvyn mahtaa käydä, jos tulee toinen mokoma lisää? (UP)

Kari Leppänen