Kriisijoustoista pysyvä käytäntö Ranskassa
Työmarkkinaosapuolet sopivat vuonna 2013, että yrityksen kohdatessa vakavia taloudellisia vaikeuksia, se voi irtisanomisen sijaan pyytää työntekijältä ylimääräistä joustoa, kuten enemmän työtunteja samalla palkalla tai tilapäistä palkan alennusta. Uusi lakialoite ehdottaa, että myös hyvin toimeen tulevat yritykset voisivat vaatia samanlaisia joustoja kilpailukyvyn nimissä. Työntekijän kieltäytyminen kävisi irtisanomisperuteesta.
Lisäksi lakialoite ehdottaa työtuomioistuimessa laittomasta irtisanomisesta tuomitun yrityksen korvauksille alhaista kattoa. Ammattiliittojen mukaan taloudellisen uhan pienentyminen antaisi työnantajalle vapaat kädet irtisanoa “mistä syystä tahansa ja miloin huvittaa”.
Manifesti lakialoitetta vastaan
Työministerinä viime syksynä aloittaneen Myriam El Khomrin tuore lakialoite sai parissa päivässä kokoon 200 000 allekirjoituksen vastalauseen. Lakialoitetta vastustavat paitsi ammattiliitot myös monet poliitikot niin vasemmalla kuin oikealla. Maan suurimman työntekijäliiton CFDT:n pääsihteeri Laurent Bergerin mukaan joustoja ja sosiaalista dialogia on lisättävä yrityksissä, mutta ei vain työnantajan ehdoilla. CFDT kokoaa riveihinsä lähes 900 000 ranskalaista pääasiassa yksityisen sektorin työntekijää eri aloilta.
– Lakialoitteen taustalla on typerä uskomus, että irtisanomisen vaikeus on työllistämisen pahin este, suomii Berger.
Hänen mielestään lakialoite on hallituksen paniikkireaktio tilanteeseen, jossa työttömyyttä ei saada laskemaan yritettiimpä sitten mitä tahansa. Berger on huolissaan myös siitä, että suunnitteilla olevan työsuhdeuudistuksen mukaan jo 30 prosentin henkilöstöedustus riittäisi runnomaan työntantajan ehdottamat joustot läpi yrityksessä.
– Siinä työntekijän työajat ja palkkaus alistettaisiin työnantajan järjestämään vähemmistön kiristysäänestykseen.
Salliessaan lisää joustoja työaikoihin hallituksen aloite kyseenalaistaa samalla vuonna 2000 voimaan astuneen ja Euroopan laajuisesti ainutlaatuisen 35 viikkotunnin työaikakäytännön. Lakialoitteen jatkokäsittelystä uhkaa tulla hallitukselle vaikea tehtävä. Työllisyysministeri ja talousministeri ovat aloittaneet kampanjakierroksen maakuntien yrityksissä. Ammattiliitot puolestaan suunnittelevat suurta vastamielenilmaisua, johon osallistuisivat niin palkansaajat kuin työttömätkin.
Virpi Latva/ vapaa toimittaja, Ranska
