Köyhyyttä poistettava työtä ja ansioturvaa tarjoamalla

Itälaajentuminen edellyttää joustavia siirtymäaikoja

SAK:n hallituksen maanantaisessa kokouksessa arvosteltiin viime päivien köyhyyskeskustelun kulkevan pahasti väärillä raiteilla. Todellisen köyhyysongelman taustalla on työttömyys ja siihen liittyvä heikennetty työttömyysturva.

Ahon hallituksen käynnistämä palkansaajan työttömyysturvan leikkaaminen ja ansioturvan ehtojen kiristykset ovat johtaneet siihen, että enemmistö työttömistä on tiputettu kohtuullisen toimeentulon takaavan ansioturvan ulkopuolelle. Kun näin ensin on tietoisesti tehty köyhiä, ovat nyt samat poliitikot huolissaan köyhyyden lisääntymisestä. Muutaman markan korotukset työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan eivät helpota ansioturvalta pudotetun ahdinkoa – ne vain leikkautuvat saman tien hänen saamastaan toimeentulo- ja asumistuesta.

SAK pitääkin todellisena lääkkeenä köyhyyteen työn tarjoamisen ohella ansioturvalle pääsyn helpottamista. SAK odottaakin, että hallitus tekee nopeassa aikataulussa kolmikantaisen valmistelun pohjalta ehdotuksen tarvittavista toimista.

Hallitus sai myös selvityksen EU:n itälaajenemisen etenemisestä ja EU:n komission viime viikolla julkistamista työvoiman liikkuvuutta koskevista siirtymäaikavaihtoehdoista. Hallituksessa pidettiin myönteisenä, että myös Suomessa on käynnistetty selvitykset itälaajenemisen kotimaisista vaikutuksista. SAK pitää perusteltuna, että työmarkkinajärjestöt tahollaan selvittävät laajenemisen vaikutuksia nimenomaan työmarkkinoiden kannalta.

Suomessa on aikaisemmin voitu toteuttaa niin EU- kuin Emu-jäsenyyskin huolellisen kansalaiskeskustelun ja myös laajan työmarkkinayhteistyön kautta. SAK:n mielestä samaan tavoitteiseen pitää pyrkiä myös itälaajenemisen yhteydessä. Väkisin runnottu ja kotimaiset vaikutukset aliarvioiva itälaajeneminen voi kääntää kansalaiset vanhoissa jäsenmaissa koko laajenemista vastaan.

Itälaajeneminen on toteutettava hallitusti. Työvoiman liikkuvuuden ja eräiden palveluiden osalta se edellyttää siirtymäaikoja. Työvoiman liikkuvuus voidaan toteuttaa joustavin siirtymäajoin, joita voidaan myönteisessä tapauksessa myös lyhentää. Tällöin uudet jäsenmaat voisivat selvästi osoittaa niiden talouden ja työmarkkinoiden kehittyvän EU-käytäntöjen suuntaan.