Koronaepidemian kiihtyminen edellyttää työpaikoilla valppautta
Koronaepidemia näyttää rauhallisen kesän jälkeen olevan kiihtymässä ja tämä edellyttää työpaikoilla nyt erityistä huolellisuutta ja valppautta, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.
Kari Haringin mukaan keväällä annetut ohjeet pätevät edelleen: lähikontakteja on mahdollisuuksien mukaan rajoitettava ja hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä riittävästä fyysisestä etäisyydestä on pidettävä kiinni, jos se vain on mahdollista.
Työnantaja vastaa lain mukaan siitä, että työntekijät voivat tehdä työtään turvallisesti. Työpaikan riskienarviointi on työnantajan vastuulla, Kari Haring korostaa ja huomauttaa, että riskienarviointi on jatkuva prosessi.
– Ei riitä, että riskienarviointi tehdään kerran vaan sitä on päivitettävä ja siinä on huomioitava esimerkiksi tartuntatilanteen muuttuminen ja mietittävä, mitä tilanteen muutos tarkoittaa juuri meidän työpaikallamme.
Tarvetta toimintatapojen muuttamiseen voi olla esimerkiksi hygienia- ja siivouskäytännöissä, työvälineiden yhteiskäytössä, suojautumisessa, taukokäytännöissä ja työaikojen ja työvuorojen järjestämisessä.
Riskien arvioimisessa on huomioitava myös työntekijöiden henkinen hyvinvointi ja psykososiaaliset tekijät. Esimerkiksi huoli koronaviruksen vaikutuksista omaan terveyteen ja talouteen syö voimavaroja ja voi vaikuttaa työssäjaksamiseen.
Erityisesti riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä voi arveluttaa paluu töihin loman jälkeen. Riskiryhmään kuuluvan työntekijän kannattaa yhdessä työnantajan kanssa sopia, miten työt voidaan järjestää mahdollisimman turvallisesti ja millaisia suojavarusteita työntekijä tarvitsee.
Vastuullinen työnantaja kustantaa kasvomaskit työmatkoille
Jos työntekijät tarvitsevat työssään suojavarusteita, kuten kasvomaskeja ja kertakäyttöhanskoja, työnantajan on ne maksettava.
– Vastuullinen työnantaja kustantaa työntekijöilleen maskit myös työmatkoille, jos viranomaiset suosittelevat maskien käyttöä esimerkiksi julkisessa liikenteessä, Kari Haring sanoo.
Työmatkamaskien työnantajalle aiheuttamia kustannuksia kannattaa verrata siihen, millaisia kuluja työnantajalle tulee, jos työntekijä sairastuu koronavirukseen ja joutuu olemaan mahdollisesti pitkäänkin sairauslomalla.
SAK julkaisi keväällä 16 kohdan muistilistan työsuojeluvaltuutetuille. Siihen on koottua tietoa ja ohjeita koronatartuntojen ennaltaehkäisystä ja turvallisuustoimenpiteistä työpaikoilla. Tutustu myös laajempaan tietopakettiimme koronaviruspandemian vaikutuksista työhön.