Skanskalla sairauspoissaolot ovat kaikkiaan vähentyneet, vaikka muutamia koronavirustartuntoja onkin ollut, kertoo Etelä-Suomen alueellinen työsuojeluvaltuutettu Oula Sinkkonen. Kuva Anu Vallinkoski.
Korona täytti työsuojeluvaltuutettujen kalenterit – alun hämmennys on vaihtunut uuteen normaaliin
Keväällä arkeemme ilmestyi pyytämättä suuri tuntematon korona. Nyt viruksesta tiedetään enemmän, ja työpaikoilla on suojauduttu monin tavoin taudin varalta. Neljä työsuojeluvaltuutettua Rakennusliitosta, Palvelualojen ammattiliitto PAMista, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:stä kertoo, miten korona muutti heidän työtään.
Viime keväänä koronavirus vaikutti tavalla tai toisella meistä miltei jokaisen työhön ja vapaa-aikaan. Työsuojeluvaltuutetuille siitä tuli viikkojen ajaksi lähes päätyö. Hämmentävää, epätodellista – muun muassa näillä sanoilla työsuojeluvaltuutetut kuvaavat viime keväisiä tuntojaan. Epätietoisuus siitä, miten koronan kanssa pitää menetellä, oli aluksi suurta.
– Meillä esimerkiksi karanteenikäytännöt vaihtelivat ensin työmaittain. Jossain kynnys oli matalalla ja jossain ei niinkään. Hyvin pian saimme kuitenkin talon tavat yhtenäistettyä, kuvailee rakennusyhtiö Skanskan Etelä-Suomen aluetyösuojeluvaltuutettu Oula Sinkkonen.
Sinkkosen ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan työsuojeluvaltuutetun Riitta Seppäsen mukaan aluksi puhelin pirisi miltei tauotta. Työntekijät kysyivät suojavälineistä, karanteenikäytännöistä, taukotiloista ja riskiryhmäläisten suojaamisesta.
– Joillain pelko sai yliotteen. Esimerkiksi meillä hoivapuolella moni pelkäsi saavansa tartunnan kauppareissulla ja tartuttavansa oireettomana vanhuksia. Ei siinä auttanut kuin lohduttaa, että itse ei oikein muuta voi kuin noudattaa ohjeita ja hyvää hygieniaa, Tyrnävän kunnan työsuojeluvaltuutettu ja kotihoidon lähihoitaja Seija Väisänen kertoo.
Myös HKScan Finlandin Forssan teurastamon työsuojeluvaltuutettu Tuomas Vaittinen on huomannut, miten ihmisillä on korona-aikaan ollut tavallista suurempi tarve purkaa tuntojaan.
– Kuuntelemisen merkitys on korostunut, Vaittinen kertoo.
Tärkeää löytää olennainen tieto
Kaikki neljä kertovat seuranneensa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ja hallituksen tiedotteita ja uutisia silmä tarkkana.
– Hirveästi on tullut luettua ohjeita ja tiedotteita. Jossain vaiheessa sosiaali- ja terveyspuolella uusia ohjeita tuli tämän tästä. Melkein on tullut tietoähky, Seija Väisänen Tyrnävältä kertoo.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan Riitta Seppänen puolestaan huomauttaa, että valtavan tietomäärän keskeltä oli välillä hankala poimia se olennainen ja paikkansapitävä.
Työpaikat ovat luoneet omat käytäntönsä viranomaisten ohjeiden ja suositusten pohjalta.
HKScanin Vaittinen on ollut tehtaan johdon ja esimiesten yhteisessä työryhmässä miettimässä, miten ohjeita sovelletaan omassa toimipisteessä. Muut kolme haastateltua työsuojeluvaltuutettua eivät ole varsinaisessa työpaikan korona- tai valmiusryhmässä olleet.
– Hieman ihmettelin, etten päässyt mukaan. Yhteistyö on kuitenkin Tyrnävällä sujunut erittäin hyvin. Olen saanut työsuojelunäkökulmaa esille valmiusryhmässä sen jäsenten kanssa keskustellen, Väisänen huomauttaa.
Hän kertoo vieneensä viestiä esimerkiksi henkilöstölle tiedottamisen tärkeydestä.
Sairauspoissaolot vähentyneet koronaviruksesta huolimatta
Nyt syksyn koittaessa monista suojautumiskäytännöistä on tullut työpaikoilla arkea. Mahdolliseen toiseen aaltoon ollaan nyt paremmin varautuneita kuin kevään tautiryppääseen.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa kassoilla on suojapleksit ja turvaväleistä muistuttavat tarrat, Skanskan rakennustyömailla töihin tuloa ja taukoja on porrastettu, Tyrnävällä kodinhoitajat käyttävät viranomaisohjeiden mukaisesti suojamakseja, HKScanin Forssan tehtaalla taukotiloja on pystytetty väljyyden turvaamiseksi toimistotiloihin ja suojamaskitkin ovat käytössä.
– Nyt tämä on asian kanssa elämistä sekä tilanteen ja mahdollisten uusien ohjeiden seuraamista, Vaittinen sanoo.
Tähän asti suojaustoimet ovat tepsineet hyvin. Koronatartuntoja ei ole toistaiseksi ollut Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa, HKScanin Forssan teurastamolla eikä Tyrnävän kunnan työntekijöillä.
– Kaikkiaan sairauspoissaolot ovat vähentyneet, kun ihmiset ovat jääneet pienenkin kröhän vuoksi kotiin. Muutkaan taudit eivät ole levinneet, Vaittinen sanoo.
Skanskan Etelä-Suomen työmailla on tartuntoja ollut jonkin verran.
– Tällä alalla työntekijöiden kimppakyydit ja kimppakämpät ovat niitä riskin paikkoja, Sinkkonen selittää.
SAK:n Anne Mironen: Työsuojeluvaltuutetut mukaan työpaikkojen koronatyöryhmiin
SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen tähdentää, että työsuojeluvaltuutettujen pitää päästä mukaan työpaikan mahdollisiin koronatyöryhmiin.
– Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työturvallisuusasioissa. On luontevaa, että hän on mukana pohtimassa ja suunnittelemassa työpaikan koronatoimia.
Joillakin työpaikoilla valtuutetut ovat joutuneet jäämään työryhmien ulkopuolelle.
Jo tehtyjen varotoimien ansiosta työpaikat ovat nyt paremmin varautuneita koronaa vastaan kuin keväällä. Jo tehtyihin toimenpiteiseen ja kesän rauhalliseen tartuntatilanteeseen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Pandemia ei ole ohi. Työpaikoilla pitää yhä seurata tarkkaan tilanteen kehittymistä, tehdä jatkuvaa riskienarviointia ja tarvittavia suojatoimenpiteitä.
– Varotoimia kannattaa pitää esillä, jotta hyvät käytännöt eivät unohdu.
Toisaalta koronassa ei ole kyse vain fyysisestä riskistä. Tauti saattaa ahdistaa ja pelottaa.
– Työnantaja voi helpottaa työyhteisön henkistä kuormaa keskustelemalla aiheesta henkilöstön kanssa säännöllisin väliajoin, Mironen lisää.
Anu Vallinkoski
Tutustu SAK:n Koronavirus ja työelämä -sivustoon ja työsuojeluvaltuutettujen muistilistaan.