Konsensus on hyvä työkalu
Pääministeri Alexander Stubb on moittinut konsensusta menneen ajan päätöksentekomalliksi. Palkkatyöläisen Ay-raatilaiset eivät yhdy pääministerin näkemykseen.
Kari Lempinen, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:
– Konsensusta ei pidä kuopata, se on hyvä työkalu. Erityisen tärkeä se on tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ihmettelen pääministerin ajatuksenjuoksua.
– Konsensuksen avulla on tehty paljon isoja ja hyviä ratkaisuja, mutta totta kai neuvottelujärjestelmää pitää kehittää.
– Näen konsensuksen mollaamisessa halua työntää palkansaajaliike ulos päätöksenteosta. Yhteiskunnassa on tahoja, joiden mielestä ay-liikkeellä on liikaa valtaa. Pitää kuitenkin muistaa, että eduskunta aina viime kädessä päättää.
Leena Väänänen, Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:
– Minusta palkansaajat on huomioitava päätöksenteossa ja konsensus on juuri tätä. Ei tunnu hyvältä, jos yhteisistä asioista päätettäisiin ilman neuvottelua ja yhteisymmärryksen hakemista. Esimerkiksi talouteen liittyvissä päätöksissä palkansaajien äänenkin pitää kuulua.
– SAK on onnistunut neuvottelemalla saavuttamaan hyviä asioita. Pelkään, että jos kolmikantaisesta päätöksenteosta luovutaan, työnantajalle tulisi ylivalta ja ay-liikkeen hyvät saavutukset murenisivat pikkuhiljaa.
Petri Koivisto, elintarviketyöntekijöiden SEL:
– Olen täysin päinvastaista mieltä pääministerin kanssa. Konsensuksella on pitkät ja hyvät perinteet. En näe tässä mitään muutoksen tarvetta. Asiathan pitää ratkaista ja yhteisen näkemyksen etsiminen on osoittautunut hyväksi tavaksi.
– En niele väitettä, että konsensus olisi vanhanaikainen tapa päättää asioista. Sen avullahan on ihan viime aikoinakin saatu aikaan hyviä päätöksiä. Totta kai joissakin yksittäisissä asioissa lopputulos ei aina ole ollut paras mahdollinen, mutta pääasiassa konsensus toimii mielestäni hyvin.
Ritva Rissanen, Puuliitto:
– Konsensus on kaksipiippuinen juttu. Sen avulla on saatu aikaan hyviä päätöksiä, mutta myös huonoja. Kaikkia tyydyttävää lopputulosta on vaikea saavuttaa, aina joku kärsii.
– Työmakkinoilla konsensus on mielestäni usein tarkoittanut sitä, että heikommat alat ovat jääneet vahvempien jalkoihin palkankorotuksissa. Matalat palkankorotukset eivät ole kenenkään mieleen, mutta erityisesti niistä kärsivät pienipalkkaiset.
– Eläkeratkaisu oli hyvä esimerkki konsensuksesta. Hyvä, että päätös saatiin aikaan, mutta eihän sekään ratkaisu kaikkia tyydyttänyt.
Pirjo Pajunen
Lue myös Konsensus – työelämuudistusten kivijalka