Komissio käänsi katseensa talouskurista kansalaisten hyvinvointiin

1. EU:ssa pitäisi tehdä enemmän työtä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi

– Kyllä, ja sitä komissio nyt esittää. Komissio on talouskriisin takia tiukentanut jäsenmaiden taloudellista ohjausta ja vaatinut julkisen talouden säästöjä. Talouskuria korostava politiikka on osaltaan vaikuttanut siihen, että köyhyys on lisääntynyt ja hyvinvointierot kasvaneet.

2. Komission esitysten toteutuminen on epävarmaa

– En sanoisi näin. Sosiaalisten oikeuksien paketti sisältää runsaasti esityksiä ja keskustelun avauksia. On selvää, että kaikki niistä eivät etene. Komissio on kuitenkin lähtenyt nyt ripeästi liikkeelle, jo tämän vuoden aikana on tulossa lisää lakiesityksiä.

– Paine parantaa EU-kansalaisten sosiaalisia oikeuksia kuten työttömyysturvaa on tällä hetkellä kova. Esimerkiksi Ranskan tuoreen presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin yhteisesti toteama tarve uudistaa EU:ta liittyy osittain juuri kansalaisten sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseen.

3. Ei ole hyvä asia, jos komissio alkaa määrätä jäsenmaiden sosiaaliturvan tasosta

– Se ei ole hyvä asia enkä usko, että niin käy. Komissio on esittänyt kaikkien EU-kansalaisten oikeutta sosiaaliturvaan, mutta esitys ei tarkoita, että sosiaaliturvalle määrättäisiin euromääräinen taso.

– Jokainen jäsenmaa päättää varmasti myös jatkossa itsenäisesti siitä, millä tavalla sosiaaliturva järjestetään ja minkä tasoista se on.

4. Suomi joutuu maksajan paikalle, jos sosiaaliturvajärjestelmiä aletaan harmonisoida

– Komissio ei esitä sosiaaliturvan harmonisointia, eikä sellainen kehitys ole näköpiirissä. EU:ssa on viime vuosina pohdittu mahdollisuutta osittain yhteisesti rahoitettuun työttömyysvakuutukseen, mutta komission tuoreisiin esityksiin se ei sisälly.

– Jos sosiaaliturvajärjestelmiä joskus ryhdyttäisiin yhdistämään, mallin rahoitus voisi olla suomalaisille epäedullinen. Riskinä olisi myös suomalaisten turvan heikkeneminen.

5. Suomen kannalta on hyvä, jos sosiaaliturvan taso nousee köyhemmissä EU-maissa kuten Romaniassa.

– Kyllä, siitä olisi meille paljon hyötyä ja se on tärkeää myös kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

– Sosiaaliturva vaikuttaa työn hintaan ja siten EU:n sisämarkkinoiden toimintaan. Heikon sosiaaliturvan maiden kilpailuasema on tässä suhteessa parempi. Muun muassa tämän takia on perusteltua, että sosiaaliturvasta on jonkinlaisia jäsenmaita velvoittavia sääntöjä.

– Romania on ääriesimerkki, kun köyhyys ajaa ihmisiä pakenemaan maasta muihin EU-maihin. Tämä ei ole hyvä asia, vaikka vapaa liikkuvuus periaatteessa on kannatettavaa.

Pirjo Pajunen