Kolmikannan ja nuorten työllistämisen puolesta
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen järjestön valtuustossa:
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen puhui vahvasti kolmikannan ja nuorten työllistämisen puolesta perjantaina alkaneen järjestön valtuuston kokouksessa Nurmijärvellä. Lisäksi hän muun muassa lähetti terveisiä EK:n tuoreelle nokkamiehelle Antti Herlinille. Ihalaisen mielestä Herlinin näkemys siitä, että solidaarinen ja tasa-arvoa vavistava palkkapolitiikka jarruttaisi tuottavuutta, on vähintäänkin outo.
– Vakava huoleni luottamus- ja yhteistyöpääoman haurastumisesta liittyy siihen, että tuloksellinen kolmikantayhteistyön malli yleisesti asetetaan monelta kulmalta kyseenalaiseksi. Tämä kaikki ajankohtana, jolloin kansainvälisestikin on laajasti tunnetuksi tullut käsite Suomen malli, jonka tunnuspiirteitä ovat hyvin hoidettu talous ja toimivat työmarkkinat. Voimakkaimmin tähän ovat puuttuneet elinkeinoelämän ideologisen järjestön EVA:n edustajat. Poliittisesta porvaristosta kuuluu näitä kantoja myötäileviä puheenvuoroja.
– Uskotellaan, että demokratiavaje on kansanvallan ja sopimusyhteiskunnan välissä, kun se tosiasiallisesti on rahavallan ja kansanvallan välissä. Laaja tulopolitiikka pitäisi näiden tahojen mukaan siirtää menneiden saavutusten näyttelyyn. Palkka- ja veropolitiikkaa ei pitäisi yhteensovittaa ja palkkaerojen pitäisi saada vapaammin – ilman kiusallisia sopimuksia – kasvaa. Palkkaperusteista sosiaaliturvaa pitää uudistaa työmarkkinajärjestöjen roolia vähentäen jne. Kansalaisten uskoa eläkelupauksiin pyritään horjuttamaan, jotta saataisiin tilaa ostoeläkkeille ja eläkesäästämisen verotuelle &#;8211 mallille, joka ei kaikkien kansalaisten ulottuville yltäisi.
– Arvioni on, että yhteiskunnassamme on varsin vahva ja syvä ideologispohjainen ajattelu, että ay-liikkeen yhteiskunnallista painoarvoa pitää keinolla jos toisellakin heikentää. Ajatellaan, että kolmikantayhteistyön hivuttaminen muodolliseksi ja talous- ja tulopolitiikan kytkennän purkaminen ovat siihen valtapoliittiseen ajatteluun hyvin sopivia välineitä – tietenkään maan taloudesta ja työmarkkinatuloksista piittaamatta. Sanalla sanoen, haetaan laajan yhteistyöpolitiikan tilalle vahvempaa vastakkainasettelun politiikan aikaa ja toivotaan, että globalisaatiopeikko hiljentää järjestäytyneen ay-liikkeen. Yhteiskunnassa vahvempien ja paremmin pärjäävien luokkatietoisuus on käsin kosketeltavaa. Minusta tämä on seikkailupolitiikan ja yhteisvastuusta irtautumisen tie, eikä sille kivikkoiselle tielle pitäisi lähteä.
– Tästä seuraa, että yhteiskunnallisen keskustelun suuri linjaratkaisu ennen edustakuntavaaleja on se, jatkammeko me Suomessa tuloksellisen, kolmikantaan perustuvan politiikan tiellä myös seuraavina vuosina vai halutaanko toimintatapaa muuttaa vastakkainasettelun ja riitelyn tielle. SAK haluaa edustaa yhteistyön ja vakaan kolmikantapolitiikan linjaa myös tulevina vuosina.
Työmarkkinaratkaisusta ei vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä
– Koska tämän peruskysymyksen takana on myöskin se, millaiseen työmarkkinapolitiikkaan seuraavina vuosina suunnataan, ei voi seuraavan työmarkkinaratkaisun muodosta ja sisällöstä tässä tilanteessa tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. SAK:n osalta edustajakokous linjasi periaatteellisen suhtautumisemme, keskeiset tavoitteet ja sen, että laajempien tuloratkaisujen tavoittelu on ensisijaista. Vasta vaalien jälkeen nähdään, onko uudella hallituksella sellainen ohjelma ja tahtotila, joka korostaa kolmikantayhteistyön merkitystä talous-, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikassa vaiko ei.
– Nyt olisi toivottavaa, että mitään sopimusvaihtoehtoa ei suljeta etukäteen pois. EK:n hallituksen uusi puheenjohtaja Antti Herlin lausui eilen reipasotteisella tyylillään terveisiä myös meidän kokouksellemme EK:n työmarkkinapoliittisesta ajattelusta. Myönteistä oli se, että kolmikantayhteistyö on EK:nkin mielestä toimiva tapa hoitaa asioita.
Herlinin arvio, että solidaarinen ja tasa-arvoa vahvistava palkkapolitiikka jarruttaa tuottavuutta, on vähintäänkin outo. Nykyiset johtajille ja avainhenkilöille pääosin kohdistuvat superkannustimet ovat paljon suurempi jarru tuottavuudelle, siksi, että tämä järjestely jättää todelliset tuloksen tekijät palkitsematta. Naisten ja miesten palkkaerojen keskimääräinen kaventuminen varmuudella lisää eikä vähennä tuottavuutta.
Yhteiset pelisäännöt tuottavuutta kohentavista tulospalkkioista
– Rakennetaan seuraavalla sopimuskierroksella yhteiset pelisäännöt ja laajennetaan yritys- ja työyhteisökohtaisia tulospalkkausjärjestelmiä ja vastaavia. Yhdessä rakennetuilla tulospalkkausjärjestelmillä on tunnetusti myös kannustava vaikutus tuottavuuteen. Antti Herlin on paljon maailmaa kiertänyt ja sen pohjalta hänen pitäisi tietää, että Suomessa on lakkoja vähemmän kuin muissa länsimaissa. Suomi ei ole ollut lakkoherkkä maa. Suurimman ja kalleimman työtaistelun viimeksi Suomessa on järjestänyt Metsäteollisuus ry – yli kuukauden mittaisen työsulun. Monet paikalliset työriidat, jotka ovat lakkoihin johtaneet saavat alkunsa siitä, että työnantaja ei ole noudattanut lakeja ja sopimuksia tai pyrkii niitä kesken sopimuskauden väkisin muuttamaan. Ennemminkin tarvittaisiin tehostettuja sanktioita sille, että työnantajat eivät noudata alan sopimuksia.
– Usko tasaveroisen paikallisen sopimisen laajentamiseen on saanut monia kolauksia, viimeksi yt-lakikeskustelun yhteydessä. SAK ei ole suhtautunut torjuvasti paikallisen yhteistyön ja sopimisen kehittämiseen – siihen voi liittyä paljon yhteisiä mahdollisuuksia. Jotta paikallinen sopiminen olisi tasapainoista eikä sanelua, on sen laajentamisen keskeinen edellytys luottamushenkilöiden toimintaedellytysten ja aseman vahvistaminen. Tästä kokonaisuudesta pitäisikin rauhassa ja asiaperusteisesti keskustella seuraavaa sopimuskierrosta ajatellen.
– Työnantajapuolen tavoitteet palkanmuodostuksen ja työelämän pelisääntöjen osalta eivät varmaankaan edesauta uuden sopimuskierroksen sutjakkaa sujumista. Ennusmerkit viittaavat siihen, että palkansaajapuolella voi tulla paljon eri aloilla ja ammattiryhmissä toisistaan irtiottavia palkkatavoitteita ja niistä eväistä yhteisen palkkalinjan rakentaminen onkin erityisen työläs taitolaji. Toisin sanoen, nykyisten tunnelmien ja arvioiden perusteella tilanne yhteisen ratkaisun aikaansaamiseksi ensi syksyksi näyttää vaikealta, mutta ainahan sopimuskauden tässä vaiheessa näin on ollut. SAK:n valtuusto 25.–26.5.2007 on oikea paikka arvioida SAK:n edellytyksiä ja lähtökohtia seuraavan sopimuskierroksen linjasta ja päätavoitteista.
Tarvitaan pitkän aikavälin sukupolvisopimus
– SAK on jatkossakin tukemassa sitä, että eri sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta tai eläkelupausten lunastamisvastuita ei voida sysätä yksinomaan entistä pienempien, nuorten ikäluokkien kannettavaksi.
Otin edustajakokouksemme yhteydessä esille ajatuksen siitä, että tarvitsemme useamman vaalikauden yli kantavan sukupolvisopimuksen. Sen ydintavoite on välttää ikäpolvien välistä ja keinotekoista vastakkainasettelua ja jakaa hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaaliturvan rahoitusvastuuta. Samaa ajattelua tukee ajatus erityisestä hoivarahastosta.
– Nuorisollamme tulee säilyä usko tulevaisuuteen, varallisuudesta riippumattomiin, tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin ja työllistymiseen. Pitkän päivätyön tehneille ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille – kovan ja raskaan työn sukupolvelle – on varmistettava arvokas vanhuus ja sen edellyttämä eläketurva.
– Sukupolvien välisen solidaarisuuden tärkeimpiä asioita on nuorten työllistymisen varmistaminen. Vaikka nuorten työttömyyttä on saatu vähennettyä, oli 15–24-vuotiaiden työttömyys lokakuussa 16,9 prosenttia. Osa korkeasta luvusta toki selittyy opiskelun ja osa-aikaisen työn limittämisellä sillä joka seitsemäs työllinen opiskelee samalla jossakin oppilaitoksessa. Mutta huolestuttavinta on liian monen nuoren työstä ja samalla muustakin elämästä syrjäytyminen. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työttömyyden ja kouluttamattomuuden mustaan aukkoon. Myöskään synkkää virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole saatu kokonaan tukittua.
Kolmikantaneuvottelut nuorten työllistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi
– Seuraavan hallituksen ohjelmassa työttömyyden taittamisen ja työllisyysasteen nostamisen yli 70 prosentin on oltava ykkösasia. Osana tätä tavoitetta on rakennettava aukottomampi nuorten yhteiskuntatakuumalli. Sen tavoitteena on varmistaa, että alle 25-vuotiaalle on tarjolla joko koulutus, työharjoittelu, työ- tai työpajapaikka. Nuoren ihmisen ensimmäinen suhde työyhteiskuntaan ei saisi alkaa työttömyyskorvauksella. Peruskoulun jälkeen jokaiselle nuorelle on varmistettava paikka toisen asteen koulutuksessa.
– On yksikertaisesti rakennettava malli, kannustimet ja sellaiset opiskelutavat, että yhtään nuorta ei jää vaille toisen asteen koulutusta. Suurimpia nuorisotyöttömyyden selittäviä taustatekijöitä on ammatillisen koulutuksen puute. Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen ja työn merkityksen arvostamisen kannalta on ongelmallista opiskeluaikojen pidentyessä se, että suhde arkiseen työelämään jää vähäiseksi. Koulutukseen liittyvien harjoittelupaikkojen ja nuorten kesätyöpaikkojen järjestämiseksi on yhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten rakennettava uusia ratkaisuja.
– Olisikin paikallaan, että SAK:n ja EK:n edeltäjän perustamisen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ja tulevaisuutta rakentaen käynnistäisimme valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen väliset neuvottelut nuorten syrjäytymisen estämiseksi sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi – mukaan lukien kesätyöpaikkojen nykyistä laajempi järjestäminen nuorille.
- Osoitteesta www.sak.fi/valtuusto löytyvät SAK:n valtuuston esittely, syyskokouksen aikataulu, liittoesitykset valtuustolle ja ajo-ohjeet Kiljavan opistolle. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet ja referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista.