Työmarkkinarikollisuuden uhreja yhdistää se, että he ovat työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa. Kuva iStock.
Kolme kysymystä työmarkkinarikollisuudesta – ainakin nämä asiat pitää saada tulevalla vaalikaudella kuntoon
SAK:n lakimies Paula Ilveskivi kertoo, mistä työmarkkinarikollisuudessa on kyse ja mitä muutoksia sen tehokkaaksi torjumiseksi tarvitaan.
1. Mitä tarkoitamme, kun puhumme työmarkkinarikollisuudesta?
– Työmarkkinarikollisuudessa on kyse työntekijöiden hyväksikäytöstä ja lainvastaisesta toiminnasta. Työmarkkinarikollisuus on ilmiönä laaja alkaen liian pienen palkan maksamisesta tai lisien maksamatta jättämisestä ja päätyen rankkaan ihmiskauppaan.
– Työntekijöiden hyväksikäytöllä tavoitellaan usein taloudellista hyötyä. Kysymys on myös epäreilusta kilpailusta, jossa häviäjiä ovat lakia noudattavat ja työntekijöitä hyvin kohtelevat yrittäjät.
– Työmarkkinarikollisuudella voi olla myös yhteys harmaaseen talouteen. Tällöin yhteiskunnalta jää saamatta verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja, mikä puolestaan rapauttaa sosiaaliturvaa ja vaikeuttaa sen rahoittamista.
2. Mitä ainakin hallituksen pitäisi tulevalla vaalikaudella tehdä, jotta työmarkkinarikollisuutta saadaan estettyä?
– Rikoslain työrikoksia koskevia säännöksiä on täsmennettävä, jotta työmarkkinarikollisuuteen päästään nykyistä paremmin käsiksi. Esimerkiksi alipalkkaus ja työehtojen polkeminen olisi katsottava nykyistä useammin rikokseksi.
– Esitämme tulevaa vaalikautta koskevissa tavoitteissamme myös liittojen kanneoikeuden toteuttamista ja matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen parantamista esimerkiksi vahvistamalla työneuvoston roolia.
– Näiden lisäksi on tärkeää parantaa edelleen viranomaisten, erityisesti poliisin ja työsuojeluviranomaisten, välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä. Viranomaisten tiedonsaantioikeuksia ja toisaalta myös tietojen ilmoittamisvelvollisuutta on myös lisättävä.
3. Ovatko uhrit aina ulkomaalaisia työntekijöitä?
– Eivät ole, vaikka julkisuudessa esillä on ollut eniten ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö.
– Uhreina ovat yleisesti haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat työntekijät, kuten esimerkiksi nuoret ja osatyökykyiset. Yhteistä uhreille on, että heiltä puuttuu tietoa omista oikeuksista ja työmarkkinoiden toiminnasta eivätkä he osaa tai uskalla puolustaa omia oikeuksiaan. Ulkomaalaisten kohdalla hyväksikäytön riskiä lisää myös puutteellinen kielitaito.
Lue lisää aiheesta SAK:n ensi vaalikauden tavoitteista.
Lue myös Paula Ilveskiven blogikirjoitus filippiiniläisten siivoojien tapauksesta.