SAK:n ja liittojen äänestysaktiivisuuskampanjan käynnistystilaisuuden juonsivat Eeva Vekki ja Johannes Mollberg.
”Kilpailukykysopimus on maksanut palkansaajille jo yli 11 miljardia” – SAK:n ja liittojen yhteinen äänestysaktiivisuuskampanja käynnistyy
SAK:n jäsenliitot avasivat yhteisen äänestysaktiivisuuskampanjansa tänään nostamalla esiin kipukohtia palkansaajan asemassa. Kampanja pyrkii nostamaan työväestön äänestysaktiivisuutta.
Vaalistajaksi nimetyssä kampanjassa nostetaan vaalikeskusteluun työntekijöille tärkeitä aiheita. Tällaisia ovat muun muassa kysymykset toimeentulosta ja ostovoimasta, työelämän laadusta ja turvallisuudesta sekä julkisista palveluista ja tulonsiirroista.
Suomalaisesta työväestöstä tyypillisesti vain noin puolet käyttää eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan. Vaalistaja on suunnattu erityisesti alle 35-vuotiaille työntekijöille. Se kannustaa myös liittojen jäseniä puhumaan eduskuntavaaleista työpaikoilla ja tarjoaa äänestäjille eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen.
Taustalla laaja kyselyaineisto
Kampanjan teemat ja ehdotukset perustuvat SAK:n Kantar TNS:llä teettämiin laajoihin kyselyihin, joilla kartoitettiin työväestön asenteita ja prioriteetteja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kyselyt toteutettiin useassa eri aallossa ja samasta aiheesta kysyttiin useilla eri muotoiluilla.
– Näin näkemyksistä saatiin mahdollisimman kattava ja tarkka käsitys. Liittojen yhteinen tahtotila oli, että kampanjassa näkyvät työntekijöiden tahto ja heille tärkeät asiat, ei se miten Hakaniemessä ajatellaan. Se toteutuu, SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo.
– Esimerkiksi ajatus työttömyysturvan porrastamisesta ja keston puolittamisesta kohtaa työntekijäväestössä jyrkkää vastustusta, Syvärinen korostaa.
Puoluekyselyssä yllätys
Osana kampanjaa puolueille tehtiin kysely niiden kannoista työväestölle tärkeissä teemoissa. Yksi kysymyksistä koski kilpailukykysopimuksella eli kikyllä vuodesta 2017 alkaen palkansaajien maksettavaksi siirrettyjen 2,05 % työnantajamaksujen palauttamista työnantajille. SAK ja useat ammattiliitot eri keskusjärjestöistä esittivät siirtoa viime vuonna ratkaisuna kiihtyneen inflaation aiheuttamaan ostovoiman romahdukseen.
– Olemme iloisesti yllättyneitä tuloksesta, että puolueiden enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Kyselyssä sdp, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto kertoivat olevansa valmiita kiky-maksujen siirtoon takaisin työnantajille suhdannepoliittisena toimenpiteenä. Puolueista sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat jo aiemmin ilmoittaneet julkisesti ajavansa kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille.
– Ehdotuksen takana on nykyisen eduskunnan enemmistö. Tämä antaa uskoa, että se voidaan toteuttaa. Päätöksenteon tueksi ekonomistimme laski tuoreen arvion siitä, paljonko kilpailukykysopimus on jo maksanut ja paljonko se tulee palkansaajien työuran aikana maksamaan. Tästä on syytä puhua, Eloranta painottaa.
Kiky-kellossa jo yli 11 miljardia euroa
Havainnollistaakseen kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työntekijöille SAK käynnisti Kiky-kellon. Sen lähtösumma on palkansaajien tähän mennessä lomarahaleikkausten, työajanpidennysten ja työnantajamaksujen siirron myötä helmikuuhun 2023 mennessä menettämä rahamäärä.
Kello lähti liikkeelle lukemasta 11 384 211 927,80 € ja etenee taustalla olevan algoritmiin perustuen 3 818 euron minuuttivauhdilla. Summa kohoaa keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Kiky-kello löytyy osoitteesta kikykello.fi, jossa on lisäksi tietoa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista ja hinnasta palkansaajille.
SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila kertoi kiky-maksujen siirron tarkoittavan kokopäivätyötä tekevillä työuran aikana vähimmilläänkin kymmenientuhansien eurojen menetystä. SAK:laisten liittojen jäsenien mediaanituloilla työuran aikainen kustannus on noin 36 000 euroa. Kaikkien palkansaajien mediaanituloilla summa kohoaa jo 42 000 euroon.
– Suomalaisten keskipalkalla kiky tarkoittaa jopa 48 000 euron menetystä työuran aikana. Suurimmat vaikutukset kikyllä on ollut julkisen sektorin työntekijöiden ansioihin, joihin heikennykset osuivat laajimmin, Knuutila toteaa.
Veroale vai kiky-maksun poisto?
Tatu Knuutila vertaa kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille ja aiemmin julkisuudessa ollutta esitystä miljardin alennuksesta tuloverotukseen tasaisesti kaikille tulonsaajille.
– Tuloveroalen vaikutus olisi 3000 euroa ansaitsevalle työntekijälle eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan noin 20 euroa kuussa. Sen sijaan kiky-maksujen siirron vaikutus olisi karkeasti kolminkertainen, noin 60 euroa kuussa, Knuutila huomauttaa.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan mahdolliset perustelut palkansaajien toimeentulon pysyvälle heikentämiselle ovat poistuneet: Suomen kustannuskilpailukyky on vahva ja työllisyysaste vahvistuu edelleen. Samaan aikaan kuluttajien ostovoima on painunut viime vuoden aikana 2010-luvun lamavuosien tasolle.
– Yritysten tulokset ovat hyviä, teollisuuden tilauskirjat täysiä ja osinkoja jaetaan ennätystahtia. Tähän mennessä tehdyt työmarkkinaratkaisut ovat olleet inflaatioon ja kilpailijamaiden ratkaisuihin nähden maltillisia. Tilaa ja perusteita ostovoiman korjaamiselle on edelleen, Eloranta sanoo.
Kampanjasivu www.vaalistaja.fi aukeaa 10.2. klo 13.00