Kielitaito avainasemassa
Kunnollinen kielikoulutus ja osaamisen kartoittaminen helpottavat maahanmuuttajien työllistymistä. SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä vastaa viiteen väitteeseen maahanmuuttajien työllistymisestä.
1. Maahanmuuttajia syrjitään työhönotossa
– Tämä pitää osittain paikkansa, tätä on tutkittukin. Kun hakijalla on vierasperäinen nimi, häntä ei kutsuta työhaastatteluun, mutta jos sama hakemus lähetetään suomalaisella nimellä, kutsu tulee.
2. Maahanmuuttajille on perusteltua maksaa huonompaa palkkaa
– Ei missään tapauksessa. Etnisyyden tai maahantulostatuksen perusteella ei pidä maksa eri palkkaa kuin muille. Maahanmuuttajista tulisi näin työmarkkinoille ryhmä, jolla on muita huonommat työehdot. Se voimistaisi kahden kerroksen työmarkkinoita ja olisi vastoin yhdenvertaisuuslakia.
3. Palkaton työkokeilu on hyvä tapa tutustua työelämään
– Kyllä, jos kokeilu johtaa työsuhteeseen. On kuitenkin käynyt ilmi, että työkokeilun kautta on syntynyt ilmaista työtä tekevien ryhmä. Työnantajalla ei ole tarkoitustakaan palkata työsuhteeseen ja työntekijä joutuu kierteeseen, jossa palkaton työkokeilu seuraa toistaan. Oppisopimuskoulutus ja työharjoittelu ovat parempia vaihtoehtoja.
4. Kielitaidon puute on suurin este työn saannissa
– Pitkälle näin on. Valtaosa työpaikoista ja työtehtävistä on sellaisia, että olisi hyvä osata suomen kieltä, mutta tapahtuu myös ylilyöntejä. On tehtäviä, joissa ei tarvita hyvää kielitaitoa ja kielitaitovaatimusta käytetään tekosyynä jättää työntekijä palkkaamatta.
– Kotouttamisessa pitää parantaa kielen opetusta nykyisestä, koska kielitaito on avain yhteiskuntaan sisälle pääsyyn. Valmisteilla olevassa kotouttamisohjelmassa tätä korostetaankin.
5. Maahanmuuttajien osaamista ei huomioida riittävästi
– Tämä pitää paikkansa ja tähän on saatava muutos. Uudessa kotouttamisohjelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että maahanmuuttajien osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava nykyistä paremmin. Tämä edesauttaisi työllistymistä.
Pirjo Pajunen