Eroon syrjinnästä työpaikalla -webinaari kuvattiin IPI Kulmakuppilassa Helsingin Kalliossa. Kuva: SAK
Kenenkään ei pitäisi joutua itse raivaamaan polkua yhdenvertaiseen kohteluunsa työpaikalla
Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa vahvasti siihen, kokeeko työntekijä voivansa puhua turvallisesti omista tärkeistä asioistaan. Monet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat työntekijät eivät uskalla olla työpaikallaan avoimia.
– Seksuaalinen suuntautuminen ei lähtökohtaisesti näy päälle päin. Jos et ole siitä työpaikalla avoin, et myöskään koe syrjintää, Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija Heta Hölttä totesi SAK:n, Akavan ja STTK:n Eroon syrjinnästä työpaikalla -webinaarissa tiistaina 29.6.
Kokemus siitä, ettei työntekijä voi olla avoin omasta itsestään, kertoo Höltän mukaan työpaikan ilmapiirin ongelmasta.
– Se on yhtä lailla yhdenvertaisuusongelma ja sukupuolivähemmistöjen osalta tasa-arvo-ongelma. Tiedämme kyselytutkimuksen perusteella, että vain kahdeksan prosenttia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä on täysin avoimia omasta identiteetistään ja taustastaan työpaikalla.
Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää johdon sitoutuneisuutta ja koulutusta
Euroopan unionin perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksessa kysyttiin HLBTI-vastaajilta (homot, lesbot, bi-ihmiset, transihmiset ja intersukupuoliset), ovatko he kokeneet saavansa tukea, puolustusta tai suojelua oikeuksiensa puolustamiseksi työpaikalla HLBTI-henkilönä. Karkeasti puolet heistä vastasi, etteivät ole kokeneet tällaista koskaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen pitää kyselyn tulosta hälyttävänä ja näkee siinä ison kehittämisen paikan.
– Meidän pitää nähdä tämä osana työpaikan yhdenvertaisuuden edistämisen kokonaisuutta. Siellä pitää olla johdon sitoutuneisuutta, yhteisiä pelisääntöjä ja koulutusta esimerkiksi häirintään puuttumiseen liittyen. Luodaan luottamusta ja tehdään monimuotoisuutta normiksi.
Webinaarin keskustelussa korostui se, ettei kenenkään pidä raivata vähemmistöön kuulumisensa vuoksi polkua työyhteisön yhdenvertaisuuteen itse.
– Lähtökohta on, että työyhteisö on moninainen. Ei pidä odottaa, että joku tulee kaapista ja työpaikalla havahdutaan vasta sitten huomioimaan yhdenvertaisuusasiat. On erityisesti esihenkilöiden tehtävä, että keskustelua sateenkaari-ihmisistä käydään työpaikalla normaalissa hengessä. Sen ei tarvitse olla vaikea asia, Heta Hölttä korosti.
Helsingin kaupungilla yhdenvertaisuuden edistämiseen on panostettu viime vuosina paljon.
– Kaupungilla on Sopuisasti Stadissa -toimintamalli epäasiallisen kohtelun ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Se sisältää käytännön ohjeet, mitä jokainen voi tehdä, jos kokee epäasiallista kohtelua. Tätä ei ole jätetty pöytälaatikkoon, vaan työyhteisöjen on käytävä se kerran vuodessa läpi, Helsingin kaupungin asiantuntija Susanna Puustinen kertoi.
Helsingissä on myös valmisteltu tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden verkkovalmennus, joka on tarkoitettu käytäväksi työyhteisössä keskustellen läpi. Lisäksi kaupunki on kokeiluluonteisesti ottanut käyttöön anonyymin rekrytoinnin, jossa työntekijän valintaa hoitavalta esihenkilöltä piilotetaan muun muassa hakijan nimeä, sukupuolta ja ikää koskevat tiedot.
Katso keskustelu kokonaisuudessaan
Keskustelutallenne Facebookissa
Keskustelutallenne Youtubessa
Tänäkin vuonna SAK:lla on ilo olla Helsinki Priden virallinen kumppani. Olemme ylpeitä, että voimme edistää yhdenvertaisuutta Suomen suurimmassa ihmisoikeustapahtumassa.