Kehittäminen tehdään työpaikoilla
Onneksi näin, sillä epävarman tulevaisuuden edessä meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mikä tulee muuttumaan ja millä aikataululla? Mitä uusia mahdollisuuksia syntyy katoavien asioiden tilalle? Laaja-alaisella yhteistyöllä voimme selvitä tulevaisuuden haasteista.
Työelämän laaja-alaista kehittämistä voidaan edistää myös toimialoilla. Lähtökohta kehittämiselle on tällöin koko toimialalla tunnistettu uudistumis- tai muutostarve. Kehittämisohjelmien tavoite on jakaa toimialan hyviä käytäntöjä työpaikoille sekä yhdessä kehittää ja innovoida työpaikoille aikaisempaa parempia toimintatapoja. Yksittäinen työpaikka voi kerätä niistä hyödyn osallistumalla ohjelmiin pilottityöpaikkoina tai käyttämällä ohjelmien tuloksia omassa kehittämistyössään.
Toimialojen omat kehittämisohjelmat ovat Työelämä 2020 -hankkeessa erittäin tärkeässä roolissa. Ne ovat väylä työpaikoille, sinne missä varsinainen kehittämistyö tehdään ja tuloksia syntyy. Työelämä 2020 -hankkeen aikana ovat finanssiala, kirkko, kaupan ala sekä kunnat aloittaneet omat kehittämisohjelmansa. Jo aiemmin oli aloitettu omat kehittämisohjelmat teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Muutama uusi toimiala on suunnitteluvaiheessa ja todennäköisesti ne pääsevät liikkeelle ensi vuoden alussa.
Toimialojen omat kehittämisohjelmat pohjautuvat työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteiseen sopimukseen ja tahtotilaan työelämän kehittämisestä. Kukin kehittämisohjelma etenee oman suunnitelmansa ja tavoitteensa mukaisesti. Käynnistymisvaiheen tukemiseksi Työelämä 2020 -hanke on koonnut toimijarenkaan, johon kuuluu asiantuntijoita Työturvallisuuskeskuksesta, Työterveyslaitokselta, Työsuojelurahastosta ja Tekesistä.
Erinomaista on, että kehittämisohjelmat rakentuvat yhteistoimintaan. Toinen hieno piirre on, että kehittämisohjelmista saatu hyöty on helposti skaalattavissa. Pyörää ei tarvitse keksiä jokaisessa työpaikassa erikseen, vaan toimialalla on mahdollisuus toteuttaa uudistuksia laaja-alaisemmin. Yhteistyötä tarvitaan, jotta pystymme rakentamaan Suomeen laadukasta ja tuottavaa, Euroopan parasta työelämää.
Margita Klemetti
Kirjoittaja on hankejohtaja työ- ja elinkeinoministeriön työelämä 2000 -hankkeessa
