Katja Syvärinen: Nuorten työelämähuolet ovat ydinkysymyksiä myös meille
SAK ja sen liitot ovat vahvoja työelämän laadun kehittäjiä. Tätä roolia on syytä kirkastaa kaikille, mutta erityisesti nuorille, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoi puheessaan edustajistolle.
Miten ammattiyhdistysliike voi nykyistä vahvemmin ja näkyvämmin tukea nuoria työelämäkysymyksissä? Miten nuoret pääsevät työurallaan alkuun ja pärjäävät taloudellisesti, kysyi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen puheessaan SAK:n edustajistolle.
Hän muistutti, että myös nuorille ja erityisesti heille on tärkeää työn merkityksellisyys, ilo ja työn ja arjen tasapaino.
Tuoreen nuorten työelämäasenteita kartoittaneen tutkimuksen mukaan noin puolet nuorista odottaa työelämää innolla ja toiveikkaana. Vastaava luku vuonna 2018 oli 80 prosenttia.
– Tämä on huima pudotus. Se tarkoittaa, että toinen puoli nuorista epäilee tulevaisuuttaan ja mahdollisuuksiaan pärjätä työelämässä. Miten me ammattiyhdistysliikkeenä voisimme vielä nykyistä vahvemmin ja näkyvämmin olla tukemassa nuoria työelämän kysymysten äärellä, Syvärinen kysyi.
Ammattiyhdistysliike tunnetaan parhaiten konfliktien ratkaisijana ja toisaalta työttömyysturvan kautta. SAK ja sen jäsenliitot ovat kuitenkin myös työelämän laadun kehittäjiä, mutta tämä rooli on jäänyt vähemmälle huomiolle julkisuudessa ja työpaikoillakin.
– Nuorten työelämähuolet ovat ydinkysymyksiä myös meille. SAK:n Hyvän Työn kiertueella tänä syksynä kerroimme näistä asioista ammattilaisille ja aktiiveille.
Syvärisen mukaan SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuusmissiona tulee olla kertoa, mistä tekijöistä hyvä työelämä rakentuu ja miten työelämän laatua voidaan parantaa.
– Tästä on kerrottava aivan kaikille, mutta ennen kaikkea nuorille, jotka ovat tulossa työelämään, Syvärinen painotti.
Hallituksen koulutusleikkaukset ovat käsittämättömiä
Jos haluamme parantaa kilpailukykyä, meidän tulisi olla eniten huolissaan suomalaisten yritysten innovaatiokyvykkyydestä, markkinoinnista ja osaavan, koulutetun työvoiman saatavuudesta, Katja Syvärinen sanoi puheessaan.
Hän tähdensi, että kyse ei ole vain korkea-asteen koulutetuista, vaan myös ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.
– On jo ihan meemitason vitsi, että kun oikeistopoliitikko ennen vaaleja sanoo, ettei koulutuksesta leikata, se tarkoittaa juuri päinvastaista. Paitsi, että asiassa ei ole mitään vitsikästä.
Viime hallituskaudella myönnetty määräaikainen lisärahoitus ammatilliseen koulutukseen on päättymässä ja sen lisäksi hallitus on ensi vuoden aikana leikkaamassa yhteensä 120 miljoonaa euroa lisää ammatillisesta aikuiskoulutuksesta.
Katja Syvärinen pitää koulutukseen tehtäviä leikkauksia käsittämättöminä tilanteessa, jossa osaamisen vaatimukset muuttuvat ja on valtava tarve työntekijöiden täydennys- ja muuntokoulutukselle sekä alan ja ammatin vaihtamiseen.
– Juuri, kun olemme alkaneet sisäistää, että ei ole koulutuksellisia umpiperiä, että aina voi opiskella lisää, luodaankin ammatillinen umpiperä, mitä vielä entisestään muuraa umpeen aikuiskoulutustuen poistaminen.
– Valtiovarainministerin mukaan omalla rahalla saa opiskella niin monta tutkintoa kuin haluaa! Tosiaan. Se on realismia vain rikkaille.