Kansalaiset torjuvat esitykset yritysten ja hyvätuloisten veroalesta

Palkkaodotukset kasvussa

Kansalaiset torjuvat jyrkästi talven mittaan tehdyt esitykset suurituloisten ja yritysten verotuksen keventämisestä kilpailukyvyn nimissä. Kaksi kolmesta suomalaisesta (67 %) toteaa, ettei hallitus saa alistua suuryritysten johtajien vaatimuksiin verotuksen keventämisestä vaikka nämä uhkaisivat vetää pääkonttorinsa pois Suomesta. Näkemys on yhteinen kaikille väestöryhmille. Puolueiden kannattajista vahvimmin tällä kannalla ovat vasemmistoliiton (82 %), vihreiden (73 %) ja SDP:n (71 %) äänestäjät, mutta myös selvä enemmistö keskustan (67 %) ja kokoomuksen (58 %) kannattajista on samaa mieltä.

Vain kolmannes (34 %) kansalaisista lämpenee lainkaan ehdotuksille hyvätuloisten veroalesta ja yritysten verotuksen keventämisestä, jotta Suomi säilyisi houkuttelevana yritysten ja huippuosaajien kotipaikkana. Ainoana väestöryhmänä maanviljelijöiden mielipiteet asiassa jakautuvat tasan, muissa väestöryhmissä enemmistö on ehdotuksia vastaan. Yrittäjistä esitettyjä hyvätuloisten ja yritysten verokevennyksiä vastustaa 54 prosenttia, johtavassa asemassa olevista 57 prosenttia, työntekijöistä 69 prosenttia.

Suomalaisten verokevennyksiin liittyvät odotukset ovat yleensäkin vähentyneet. Kansalaiset ovat yhä vakuuttuneempia siitä, ettei verotusta ole järkevää keventää, jos se merkitsee sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemistä. Tänä keväänä näin ajattelee peräti 85 prosenttia suomalaisista. Myös kysyttäessä kansalaisten odotuksia tulevalle tulokierrokselle näyttää verokevennysten merkitys kuuden vuoden tarkastelujakson aikana melko tasaisesti vähentyneen. Tänä keväänä noin kolmannes (36 %) suomalaisista korostaa verokevennysten merkitystä.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin työmarkkinailmastotutkimuksesta, johon tammi-helmikuussa haastateltiin 1024 suomalaista. Tutkimusta on toistettu puolivuosittain vuodesta 1995.

Työllisyys tärkein tavoite, palkkaodotukset kasvussa

Suomalaisten mielestä seuraavan tulokierroksen kärkitavoitteen on edelleen oltava työllisyyden tukeminen. Kolme neljästä (72 %) suomalaisesta pitää työllisyyttä todella tärkeänä tavoitteena tulevalla tulokierroksella. Vahvimmin työllisyyden puolesta puhuvat alemmat toimihenkilöt (80 %) ja työntekijät (74 %).

Useampi kuin joka toinen (53 %) katsoo myös palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtimisen kuuluvat tulokierroksen todella tärkeisiin tavoitteisiin. Myös inflaation hillitseminen (46 %), palkka- ja muiden perusehtojen takaaminen kaikille (40 %) sekä palkansaajien työttömyysturvasta huolehtiminen (38 %) ovat monille tärkeitä tavoitteita tulevalla sopimuskierroksella.

Palkankorotukset asettuvat tärkeysjärjestyksessä jaetulle viidennelle sijalle (36 %), joskin niihin liittyvät odotukset ovat kasvussa. Palkkaodotukset ovat viime tulokierroksesta kasvaneet lähinnä STTK:n ja AKAVAn jäsenkunnassa, ja asettuneet näin kutakuinkin tasolle, jolla SAK:laisten palkkaodotukset ovat olleet jo aiemmin. SAK:laisista palkankorotusten merkitystä korostaa 47 prosenttia (43 % v. 2000), STTK:laisista 46 prosenttia (28 % v. 2000) ja Akavan jäsenkunnasta 39 prosenttia (21 % v. 2000).

Joka toinen suomalainen (52 %) on edelleen sitä mieltä, että työllisyyden kohentamiseksi on seuraavalla tulokierroksella tehtävä vakauttava tulopoliittinen ratkaisu, jossa työssäkäyvät tyytyvät pieniin palkankorotuksiin. Työllisyystalkoiden suosio pienine palkankorotuksineen on kuitenkin vähentynyt johdonmukaisesti vuodesta 1997. Vahvinta kannatus on yrittäjien, maanviljelijöiden ja opiskelijoiden keskuudessa. SAK:laisten keskuudessa työllisyystupon kannatus on pysynyt ennallaan tai jopa hieman lisääntynyt (47 % v. 1999/50 %. 2002). STTK:n ja Akavan jäsenkunnassa pienet palkankorotukset työllisyyden hyväksi ovat kuitenkin menettäneet suosiotaan ja asettuneet SAK:laisten kanssa samalle tasolle.

Kansalaisista kolmannes (33 %) vaatii seuraavalla sopimuskorotuksella suuria palkankorotuksia sillä perusteella, ettei korotusten suuruudella heidän mielestään ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Näkemys on vahvistumassa – lamavuosien jälkeen vuonna 1995 näin ajatteli vain 15 prosenttia suomalaisista. Enemmistö (58 %) kuitenkin edelleen torjuu näkemyksen.

Lisääntyvistä korotuspaineista huolimatta tupon kannatus on pysynyt vakaana. Tulopoliittista kokonaisratkaisua pitää liittokohtaista sopimuskierrosta parempana 67 prosenttia suomalaisista, liittokohtaisen sopimisen kannalla on joka neljäs (25 %). Luvut ovat pysyneet käytännöllisesti katsoen samoina syksystä 1999.

Ay-liikkeen toimittava tuloerojen tasoittamiseksi

Valtaosa suomalaisista vaatii edelleen ammattiyhdistysliikkeeltä rivakoita toimia tuloerojen tasoittamiseksi (83 %). Vain joka neljäs (25 %) näkee, että tuloerojen kasvattamisesta voisi pitkällä tähtäimellä olla myös hyötyä.

Työehtosopimusten tarjoamat vähimmäistyöehdot ovat kansalaisten mielissä arvossaan. Yhdeksän kymmenestä uskoo (88 %), että työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksin, koska yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajien kanssa.

Vain kolmannes (33 %) antaisi työnantajille oikeuden palkata työntekijöitä millä vain ehdoilla työntekijät työtä suostuvat tekemään. Näin ajattelevien osuus on kaikkien aikojen pienin. Vain neljännes (27 %) allekirjoittaa väitteen, että työpaikkoja on nykyään tarjolla niin paljon, että on ihmisen oma vika, jos työtä ei löydy.

Presidentti Haloselle ennätysarvostus työstä työllisyyden hyväksi

Vakavimmin työllisyyden hyväksi toimii kansalaisten mielestä edelleen ammattiyhdistysliike. Kaksi kolmesta suomalaisesta (62 %) uskoo ammattiyhdistysliikkeen tekevän vakavaa työtä työttömyyden voittamiseksi. Seuraavaksi vahvinta on usko presidentti Tarja Haloseen (59 %). Luottamus presidentti Halosen työhön työllisyyden hyväksi on tasaisesti kasvanut. Tänä keväänä kansalaiset antavat tasavallan presidentille kaikkien aikojen parhaan arvosanan työllisyyden hyväksi tehdystä työstä. Työllisyysbarometriä on toistettu puolivuosittain syksystä 1997.

Paavo Lipposen hallituksen työllisyystoimiin uskoo vajaa puolet (46 %) kansalaisista ja opposition työllisyysponnistuksiin 37 prosenttia. Työnantajiin luottaa työllisyyskysymyksessä vain 36 prosenttia suomalaisista. Luottamus hallituksen työllisyystoimiin on ollut kasvussa, sen sijaan usko työnantajiin on kokenut kolhun sitten viime syksyn. Tälläkin kertaa vähiten arvostusta kerää Suomen Pankin toiminta (20 %).

Myös työttömät turvaavat ammattiyhdistysliikkeeseen. Kaksi kolmesta työttömästä (62 %) arvioi ay-liikkeen toimineen vakavasti työttömyyden voittamiseksi. Myös tasavallan presidentti saa työttömiltä enemmän kiitosta kuin kertaakaan aikaisemmin – yli puolet (52 %) työttömistä arvioi presidentin tehneen vakavaa työtä työllisyyden hyväksi. Hallituksen ja opposition työllisyystoimista on vakuuttunut vain runsas kolmannes (37 %) työttömistä. Työnantajiin luottaa joka kolmas (33 %) ja Suomen Pankkiin vain 12 prosenttia työttömistä.

Ay-liikkeeltä odotetaan aktiivisuutta

Kaksi kolmesta suomalaisesta (63 %) arvioi, että puolueiden toiminta palkansaajien asemaa koskevissa asioissa vaikuttaa omaan äänestyspäätökseen tulevissa eduskuntavaaleissa. Näkemys on selvästi vahvistunut edellisistä eduskuntavaaleista, jolloin puolueiden palkansaajia koskevan toiminnan merkitystä omaan äänestyspäätökseen korosti puolet (52 %) suomalaisista. Voimakkaimmin puolueiden toiminnan merkitystä palkansaajia koskevissa asioissa korostavat SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat (78 %), mutta samalla tavoin ajattelee enemmistö myös muiden puolueiden kannattajista (vihreät 71 %, keskusta 64 %, kokoomus 56 %).

Peräti 84 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tulee hakea hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvän talous- ja työllisyyskehityksen varmistamiseksi. Näkemys on yhteinen kaikissa väestöryhmissä. SDP:n kannattajista näin ajattelee 90 prosenttia, keskustan ja vasemmistoliiton 87 prosenttia, vihreiden 85 prosenttia ja kokoomuksen äänestäjistä 81 prosenttia.

Kolme neljästä suomalaisesta (74 %) vaatii ammattiyhdistysliikettä patistelemaan ’rivakalla otteella’ kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan ensi kevään eduskuntavaaleissa. Tätä mieltä on enemmistö kaikissa väestöryhmissä ja kaikkien puolueiden kannattajakunnassa. Akavalaisista äänestysaktiivisuuden kasvattamiseen ay-liikettä patistaa peräti 94 prosenttia, SAK:laisista 78 prosenttia ja STTK:laisista 72 prosenttia.

Suomalaisten mielestä parhaiten palkansaajien asiaa edistää edelleen SDP. Suomalaisista kaksi kolmesta (63 %) uskoo SDP:n ajavan palkansaajien asiaa vähintäänkin melko hyvin. Toiseksi parhaiten on palkansaajien asioiden hoitajana kunnostautunut Vasemmistoliitto (50 %). Puolueista vain SDP ja Vasemmistoliitto keräävät palkansaajien asioiden hoitamisesta enemmän kiitosta kuin moitteita.

Kolmanneksi parhaiten palkansaajien asioita on kansalaisten mielestä ajanut keskusta (42 %). Keskusta ohitti kokoomuksen ensimmäisen kerran syksyllä 2000 ja ero on edelleen hiukan kasvanut. Tänä keväänä kokoomukseen kykyyn ja haluun ajaa palkansaajien asioita luotti kolmannes suomalaisista (36 %). Tämän kevään mittauksessa kaikki puolueet saavat kansalaisilta viimekevättä suopeammat arviot palkansaajien asioiden edistämisestä. Eniten ovat toimintaansa suomalaisten mielestä tässä suhteessa parantaneet SDP ja Vasemmistoliitto, jotka molemmat nauttivat nyt ennätysarvostusta palkansaajien asioiden ajajina. Myös keskusta ja vihreät (34 %) saavat tänä keväänä kaikkien aikojen parhaan arvosanan.

Mielikuvat SAK:sta kehittyneet yhä myönteisempään suuntaan

SAK saa tänä keväänä suomalaisilta kaikkien aikojen parhaan arvion: kolme neljästä (74 %) suomalaisista ilmoittaa arvostavansa SAK:n työtä vähintään melko paljon. Etujärjestöjen keskuudessa SAK:n osakseen saama arvostus erottuu selvästi joukosta; STTK:n, Akavan, TT:n, SY:n ja MTK:n työtä ilmoittaa arvostavansa 59 – 64 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisista peräti 81 prosenttia arvioi SAK:n huolehtivan hyvin jäsentensä eduista. Mielikuvat SAK:sta ovat viimeisten kuuden vuoden aikana kehittyneet yhä myönteisempään suuntaan. Erityisen vahvasti on vuosien saatossa kasvanut usko SAK:n yhteiskunnalliseen vastuuntuntoon (81 % v. 2002), kykyyn vastata ajan haasteisiin (79 % v. 2002) sekä kykyyn huolehtia myös naisten asioista (65 % v. 2002). SAK:n johtohenkilöitä pitää pätevinä 74 prosenttia ja demokraattiseksi järjestön arvioi 66 prosenttia suomalaista.

Julkaisu

Työmarkkinailmasto kevät 2002 (pdf)

Kaaviot

– Mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetettaessa tavoitteita seuraaville tuloneuvotteluille?– Kumpi vaihtoehto olisi parempi syksyn tuloneuvotteluissa: tulopoliittinen kokonaisratkaisu vai liittokohtainen ratkaisu?
– Maan hallitus ei saa alistua suuryritysten johtajien vaatimuksiin verotuksen keventämisestä, vaikka nämä uhkaisivat vetää pääkonttorinsa pois Suomesta

Lisätietoja

– Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh. 040 557 2393
– SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Eero Heinäluoma, puh. 0400 463 870