Pääkaupunkiseudulla rakennetaan asuntoja vain puolet tarvittavasta määrästä.
Kallis asuminen on kasvun tulppa
Asuntopula ja asumisen korkea hinta pääkaupunkiseudulla rajoittaa talouskasvua koko maassa. Hallituksen asuntopoliittinen paketti tuo helpotusta tilanteeseen, arvioi SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen.
Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten asuntojen puute on suurin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä. Asumisen kalleus hillitsee työntekijöiden muuttamista töiden perässä pääkaupunkiseudulle. Tämä näkyy jo työvoimapulana matalapalkkaisissa töissä. Hallituksen oli korkea aika tarttua toimeen, sillä Helsingin seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 250 000 asukkaalla. Pääkaupunkiseudun tulevasta työvoimantarpeesta 80 prosenttia kohdistuu palvelualoille.
Sauli Hievanen korostaa, että metropolialue eli Helsinki, Espoo ja Vantaa kehyskuntineen, on keskeisessä asemassa koko Suomen talouskasvun näkökulmasta. – Kansantuotteesta yli kolmannes syntyy pääkaupunkiseudulla. Jotta nuoria saadaan muuttamaan pääkaupunkiseudulle, on heille oltava tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja.
Hievanen kehuu hallituksen asuntopoliittista pakettia. Sen avulla asuntorakentamiseen saadaan pääkaupunkiseudulla vauhtia. – Tehdyt päätökset ovat olosuhteisiin nähden erinomaisia. Kaikkein olennaisinta on saada Helsingin seudun kunnat lisäämään tonttien tarjontaa.
SAK julkisti omat esityksensä asuntopolitiikan uudistamiseksi hallituksen kehysriihen alla maaliskuussa. Hallituksen asuntopoliittinen paketti sisältää monia SAK:n esittämiä uudistuksia.
Tonttimaan puute pahin pullonkaula
Pääsyllinen surkeaan asuntotilanteeseen on tonttimaan puute. Valtio on yrittänyt lisätä rakennusmaan tarjontaa erilaisilla kunnille tarjotuilla porkkanoilla, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
SAK ehdottaa sanktioita kunnille, jotka eivät toteuta asuntorakentamiselle asetettuja tavoitteita. Taloudellisten sanktioiden lisäksi keppeinä voisivat toimia kuntien saamien infrastruktuurin rakentamiseen tarkoitettujen avustusten leikkaaminen, valtionosuuksien vähentäminen ja liikenneinvestointien kohdentaminen sinne, missä myös rakennetaan asuntoja.
– Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole käyttäneet maan pakkolunastusta tonttimaan hankkimiseksi. Esimerkiksi Oulussa pakkolunastusta on käytetty ja siellä asuntotilanne on pääkaupunkiseutua parempi, Sauli Hievanen sanoo. SAK:n mielestä kuntien pitäisi harkita myös kiinteistöveron korottamista. Pääkaupunkiseudulla valtio voisi paimentaa kuntia korotuksiin nostamalla kiinteistöveron alarajaa.
Omistusasumisen suosimisesta luovuttava
Omistusasumista suosivalla asuntopolitiikalla on pitkä historia, mutta siitä on tullut ongelma työmarkkinoiden toimivuuden ja ihmisten liikkumisen kannalta. Iso asuntovelka sitoo asuntoon ja rajoittaa muuttamista työn perässä. SAK esittää, että asuntopolitiikan painopistettä siirretään reippaasti vuokra-asumiseen.
– Valtio tukee omistusasumista lähes puolella miljardilla eurolla vuodessa, mutta vuokra-asuntojen tuotantoa vain noin 20 miljoonalla eurolla. Asuntolainan korkovähennysoikeudesta on ajan myötä luovuttava kokoaan, Sauli Hievanen sanoo. Korkovähennys nostaa asumisen hintaa ja siitä hyötyvät eniten pankit, grynderit ja rakennusliikkeet.
Kehysriihessä päätettiin, että valtion omistama Kruunuasunnot muutetaan sosiaaliseksi asuntorakennuttajaksi. Tätä on ehdottanut myös SAK. – Kruunuasuntojen tulo asuntorakennuttajaksi voi parhaimmillaan tuoda pitkäjänteisyyttä asuntorakentamiseen ja taata tuotannon yli suhdanteiden. Kruunuasunnot ei kuitenkaan yksin riitä vaan yleishyödylliset rakennuttajat on ehdottomasti saatava rakentamaan lisää edullisia vuokra-asuntoja, Sauli Hievanen korostaa.
Pirjo Pajunen