Kaikkiaan 142 työehtosopimuksen yleissitovuus vahvistettu
Edustavuuden arvioinnissa käytetään edelleen liikaa tilastotietoihin perustuvia laskutoimituksia
Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta sai marraskuussa ensi vaiheen urakkansa päätökseen. Lautakunta arvioi yhteensä 178 valtakunnallisen työehtosopimuksen edustavuuden.
Yleissitovia sopimuksia on nyt 142 ja yleissitovuutta vaille on tällä hetkellä jäänyt 36 sopimusta. Lautakunta arvioi ei-yleissitoviksi yhteensä 38 sopimusta, mutta näistä kaksi on ehditty työtuomioistuimen päätöksellä muuttaa yleissitoviksi.
Ensimmäiset päätökset huhtikuussa 2001 asetettu lautakunta teki viime vuoden syyskuussa. Lautakunnalle asetettu 18 kuukauden määräaika päättyi lokakuussa 2002, joten ihan aikataulussaan lautakunta ei pysynyt.
Kuorma-autoalan työehtosopimus vahvistettiin yleissitovaksi uusilla kriteereillä
Viimeisessä kokouksessa perjantaina 29.11. lautakunta ratkaisi kuorma-autoalojen työehtosopimusten kohtalon, joka olikin lautakunnalle visainen pala. Vielä loppusuoralla jouduttiin tekemään asiasta tekemään lisäselvityksiä. Lopulta lautakunta vahvisti mm. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovaksi.
Lautakunta laski saamiensa tilastotietojen perusteella, että kuorma-autoalan sopimus ei ole soveltamisalallaan edustava, jos huomioon otetaan pelkästään järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat työntekijät. Kun huomioon otettiin lisäksi liityntäsopimusten piiriin kuuluvat työntekijät, alan työntekijöiden järjestäytymisaste ja vuosikymmeniä jatkunut työehtosopimuskäytäntö, voitiin sopimusta lautakunnan mukaan kuitenkin pitää edustavana.
Kuorma-autoalan työehtosopimuksen lisäksi lautakunta vahvisti marraskuun lopun kokouksessaan seuraavat neljä työehtosopimusta yleissitoviksi:
– Elintarvikealan automiehet (AKT)
– Huoltokorjaamot (AKT)
– Öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskeva työehtosopimus (AKT)
– Autoliikennealojen toimihenkilöt (Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO)
Seuraavien kahden sopimuksen kohdalla lautakunta katsoi, että sopimukset eivät ole laissa tarkoitetulla tavalla edustavia ja ovat siten vailla yleissitovuutta:
– Kaupan työnantajaliiton, Erityispalvelualojen työnantajaliiton ja AKT:n välinen kaupan automiesten työehtosopimus (AKT)
– Kaupan työnantajaliiton ja Palvelualojen ammattiliiton välinen kaupan automiesten työehtosopimus (PAM)
Yleissitovuuden kriteerit
Uusi työsopimuslaki muutti yleissitovuuden kriteerejä. Työehtosopimuksen ”edustavana pidettävyys” on nyt arvioitava useiden kriteerien avulla, joista vain yksi on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Muita kokonaisarviossa huomioon otettavia kriteereitä ovat mm. alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, työnantajien ja työntekijöiden järjestäytymisaste, liityntäsopimusten piirissä olevien työntekijöiden määrä sekä yleissitovuuden tavoite turvata laajasti työnteon vähimmäisehdot.
SAK:n vastaavan lakimiehen Jorma Rusasen mukaan lautakunta on edustavuuden arvioinnissa käyttänyt kuitenkin edelleen liikaa tilastotietoihin perustuvia laskutoimituksia.
– Lautakunta sovelsi työsopimuslain uusia yleissitovuuden kriteerejä vain kuorma-autoalan, rakennusalan ja maaseutuelinkeinojen sopimuksen kohdalla, toteaa Rusanen.
Rusanen pitää tilastotietojen käyttöä muutenkin ongelmallisena:
– Kukin työehtosopimus muodostaa oman itsenäisen laissa tarkoitetun alansa, eikä niitä tilastoida erikseen. Olemassa olevat tilastot on laadittu kokonaan muita tarkoituksia varten. Niiden perusteella ei yleissitovuutta voida luotettavasti arvioida.
Jorma Rusanen on kuitenkin sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on aikaisempaa selkeämpi, mikä vähentää työpaikan riitatilanteita.
Työtuomioistuin ratkaissut viisi valitusta
Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä voi valittaa työtuomioistuimeen. Tähän mennessä työtuomioistuin on ratkaissut kaikkiaan viisi lautakunnan päätöksistä tehtyä valitusta.
Työtuomioistuin kumosi kaksi lautakunnan päätöstä, kun se vahvisti PAM:in hiihtokeskusten ja elokuvateatterien sopimukset yleissitoviksi. Elokuussa työtuomioistuin päätti jättää tutkimatta kaksi valitusta, jotka koskivat kahta lautakunnan yleissitoviksi vahvistamaa työehtosopimusta. Tuomioissa katsottiin, ettei valitukset tehneellä ammattikuntayhdistyksellä ole valitusoikeutta, koska se ei ole työehtosopimuksiin osallinen. Energiayhteisöjen työehtosopimuksen osalta työtuomioistuin puolestaan päätti, ettei sitä voida pitää soveltamisalallaan edustavana työehtosopimuksena eikä siten yleissitovana.
Päätökset ja työehtosopimukset, joista on valitettu
Työtuomioistuimen käsiteltävänä on edelleen seitsemän muuta valitusta, joissa työntekijäliitot ovat valittaneet ei-yleissitoviksi katsotuista sopimuksista:
– Katsastus- ja tarkastusala (AKAVA-JS, Pardia)
– Vähittäiskaupan esimiehet (PAM)
– Turkistarhausalan tarhatöitä koskeva työehtosopimus (Puuliitto)
– Tilapäisten teatterimuusikkojen työehtosopimus (Suomen Muusikkojen liitto)
– Vakinaisten teatterimuusikkojen työehtosopimus (Suomen Muusikkojen liitto)
– Tietotekniikan palveluyritysten tekniset toimihenkilöt (TU)
– Tienhoitoalan työehtosopimus (VTY ja Liikenne- ja erityisalojen työnantajat)
Työtuomioistuimen käsiteltävänä on lisäksi kaksi yleissitoviksi vahvistettua sopimusta:
– Rahankäsittelypalvelualan työehtosopimus (mm. Falck Cash Service)
– Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus (QPR Software Oyj)
Lautakunta voi käsitellä yleissitovuusasian uudelleen
Lainvoimainen yleissitovuusasia voidaan myöhemmin ottaa yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa uudelleen käsittelyyn. Hakijaliiton on siinä tapauksessa osoitettava, että työehtosopimuksen vahvistamisen edellytyksissä on tapahtunut olennaisia muutoksia.
Ei-yleissitovaksi vahvistetun sopimuksen kohdalla ovat olennaisia kaikki muutokset, jotka nostavat sopimuksen edustavuuden ”riman” yläpuolelle. Tällaisia muutoksia voi tapahtua esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäpuolen järjestäytymisasteessa ja sopimustoiminnan vakiintumisessa ajan myötä. Työntekijäliitto voi vaikuttaa edustavuuteen myös solmimalla järjestäytymättömien yritysten kanssa ns. liityntäsopimuksia alan työehtosopimukseen.
Lisätietoja
– Työsopimuslain yleissitovuuden kriteerit: SAK:n netin kohta Tietoa työelämästä > Työelämän lainsäädäntö > Työsopimuslaki > Työehtosopimusten yleissitovuus
– Kaikki yleissitovat työehtosopimukset ja lautakunnan päätökset: Valtion säädöstietopankki FINLEX (valitse kohta Työehtosopimusratkaisut otsikon Ministeriöt alta).
– Jorma Rusanen, SAK:n vastaava lakimies, jorma.rusanen@sak.fi