Kaikki työkalut tarpeen muuttuvassa toimintaympäristössä
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korostaa kaikkien sopimisen muotojen olevan tarpeen työmarkkinoilla.
– On arveluttavaa heittää työkalupakista toimivia välineitä pois, kun maailma muuttuu koko ajan. Globaalissa taloudessa toimiva Suomi tarvitsee keskitettyä, liittokohtaista ja paikallista sopimista kulloisenkin tarpeen ja muutoksen mukaan.
Lyly ei ole yllättynyt Elinkeinoelämän keskusliiton keskiviikkona tekemästä sääntömuutoksesta, jonka mukaan järjestö ei jatkossa tee keskitettyjä työmarkkinasopimuksia.
– Eteläranta on koko 2000-luvun suhtautunut kriittisesti keskitettyihin ratkaisuihin. Nyt vahvistettu EK:n muutos työmarkkinasopijasta koordinoijaksi heikentää työmarkkinapolitiikan ja talouden yhteensovittamista.
Suomen malli on vastaus EK:n sääntömuutokseen
SAK on tehnyt esityksen Suomen mallista, jossa vientialat määrittelisivät jatkossa palkankorotusten tason. Se edellyttää työmarkkinakeskusjärjestöjen vahvaa roolia koordinoinnissa ja kattavien työmarkkinaratkaisujen synnyttämisessä.
Lyly toteaa, että osaltaan Suomen malli on vastaus EK:n sääntömuutokseen.
– Aika näyttää, minkälaisen mandaatin työnantajaliitot keskusjärjestölleen antavat sääntömuutoksen puitteissa. Se vaikuttaa EK:n koordinoivan roolin syvyyteen ja järjestön vaikutusvaltaan.
Viime vuosina lähes kaikkien alojen työehtosopimukset ovat pohjautuneet kattaviin keskusjärjestösopimuksiin.
– Tämänlaajuista kattavuutta on vaikea nähdä tulevaisuudessa, jos sopimustoiminta hajautuu, Lauri Lyly arvioi.
EK on ilmoittanut jatkavansa parhaillaan käynnissä olevia neuvotteluja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisestä sopimuksesta.
– Toivon mukaan ratkaisu syntyy. Se veisi Suomea kohti parempaa tulevaisuutta, Lyly tähdentää.