Ahvenanmaalainen Inger Flöjt (oik) on JHL:läinen luottamusmies ja aktiivinen jäsenhankkija. Mona Eriksson on ollut jäsen jo pitkään.
Kaikki keinot käytössä järjestäytymisessä
Järjestäytymisen edistämistä pohditaan nyt monissa SAK:laisissa liitoissa. Palkkatyöläinen kokosi esimerkkejä siitä, miten työntekijöitä ja erityisesti nuoria tavoitellaan liiton jäseneksi. SAK:laisissa ammattiliitoissa jäsenkehitys on viime vuosina ollut kaikkiaan melko vakaata, mutta osassa liittoja jäsenmäärä on laskenut ja osassa taas saatu nousuun.
JHL luottaa jäsenhankkijoihin
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on käyttänyt vuodesta 2008 jäsenhankkijoita. Kynnys ryhtyä jäsenhankkijaksi on matala ja jäsenhankintaa innostetaan kannustinjärjestelmän avulla, kertoo järjestötoimitsija Petteri Oksa. Uusista jäsenistä saa pisteitä, jotka voi vaihtaa rahanarvoisiin tuotteisiin.
– Järjestelmän käyttöönoton jälkeen uusia jäseniä on liittynyt aiempaa enemmän, osa syy on varmasti jäsenhankkijajärjestelmässä, Oksa uskoo. Aktiivisesti toimivia jäsenhankkijoita liitolla on noin 700–800.
Oksan mukaan jatkossa liitto tulee harjoittamaan yhä enemmän kohderyhmille räätälöityä jäsenmarkkinointia omin materiaalein yleisesitteiden sijasta.
Sähköliitossa jäsenhankinta on jatkuvaa
Järjestö- ja koulutuspäällikkö Reijo Salmi kertoo, että jäsenhankinta ei ole vain projekti, vaan sitä tehdään koko ajan kaikessa toiminnassa. Jäsenhankinnasta on pidetty kursseja ja se on luottamushenkilökoulutusten yksi osa. Jäsenhankinta pyritään pitämään osana luottamushenkilöiden työtehtäviä.
Sähköliittoon liittyminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Se olikin PAMin kanssa ensimmäisiä liittoja, joihin saattoi liittyä myös nettisivujen kautta.
Opiskelijajäsenistä iso osa siirtyy maksaviksi jäseniksi opiskelujen päätyttyä. Tähän vaikuttaa se, että opiskelijajäsenyys päättyy vasta kaksi vuotta valmistumisen jälkeen.
– Sähköalat ovat miesvaltaisia ja monet menevät armeijaan opintojen jälkeen. Pitkitetty oppilasjäsenyys varmistaa sen, että Sähköliitto ei pääse unohtumaan armeija-aikana ja sen jälkeen työelämään siirryttäessä.
Rakennusliitto aktivoi nuoria
Rakennusliiton toimitsijat kiertävät talvisin alan ammattioppilaitoksia, joissa he tarjoavat nuorille opiskelijajäsenyyttä. Kesäisin nuoria tavataan työpaikoilla. Samalla kartoitetaan, millaisia työsopimuksia heillä on. Opiskelijoita ja juuri valmistuneita lähestytään myös tekstiviestein.
Nuoret ovat itsekin aktiivisia. Muun muassa Facebookin kautta toisiinsa pitää yhteyttä 1200 nuorta. Alueelliset nuorisoryhmät ovat avoimia ja järjestävät monenlaista toimintaa. Halukkaat nuoret pääsevät myös tekemään Raksanuoret-lehteä.
Teme palkitsee elokuvalipuilla
Teatteri- ja Mediatyöntekijät Temellä on käynnissä useamman vuoden kestävä jäsenhankintakampanja. Hankkeen kohderyhmiä ovat uudet jäsenet liiton uusilta aloilta, jäsenet aloilta, jotka kuuluvat jo Temen piiriin ja liiton aloille valmistuvat opiskelijat.
Liitossa jo jäsenenä olevia kehotetaan jokaviikkoisessa uutiskirjeessä värväämään kollegakin mukaan. Jäsenen hankkinut saa itselleen kaksi elokuvalippua. Työntekijöitä ja jäseniä käydään tapaamassa paikan päällä työpaikoilla. Lisäksi liitto kiertää alan kouluilla.
Hankkeen tavoitteena on kasvattaa liiton jäsenmäärää joka vuosi vähintään kolmella prosentilla. Viime vuonna tavoiteltiin jäsenmäärän kasvua 4 400:an ja siinä onnistuttiin. Tänä vuonna on tarkoitus rikkoa 4 500 jäsenen raja.
AKT tavoittelee opiskelijoita
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n aktiivit kiertävät alan ammatillista koulutusta tarjoavia oppilaitoksia syksyisin. Uusille kuljetusalan opiskelijoille kerrotaan liitosta ja tarjotaan opiskelijajäsenyyttä. Toinen isku tehdään keväisin koulunsa päättävien nuorien luokille. Silloin patistetaan liittymään työelämään siirtymisen myötä liiton varsinaiseksi jäseneksi.
AKT on kokeillut myös suoramarkkinointia. Viime syksynä liiton jäsenyyttä tarjoavan kirjeen sai noin 30 000 AKT:n aloilla työskentelevää järjestäytymätöntä työntekijää osana laajempaa jäsenhankintakampanjaa. Syksyn kampanjointi on näkynyt jäsenmäärässä.
– Viime syksyn jälkeen liiton jäsenmäärä on kasvanut joka kuukausi, kertoo järjestö- ja koulutussihteeri Esa Tuominen.
Työntekijöiden kuunteleminen tepsi Ruotsissa
Ruotsin kuljetusliitto Transport pysäytti jäsenkatonsa mittavalla järjestäytymiskampanjalla. Liiton jäsenmäärä oli pudonnut kolmessa vuodessa 17 prosentilla, koska hallitus oli kolminkertaistanut työttömyyskassojen jäsenmaksut.
Transport päätti mennä suoraan työpaikoille keskustelemaan jäsentensä ja liittoon kuulumattomien kanssa. Vuoden aikana liiton projektityöntekijät kävivät 1 500 keskustelua 740 työpaikalla. Keskusteluja käytiin myös työntekijöiden kotona, busseissa ja autoissa. Keskusteluilla kartoitettiin työpaikkojen ongelmia ja rohkaistiin uusia ay-aktiiveja.
Sen sijaan, että työntekijöille olisi tuputettu syitä ammattiliittoon kuulumisen tärkeydestä, heitä itseään kuunneltiin. Ongelmia ratkottiin paikallisesti ja kun työntekijät huomasivat yhteistyön voiman, he ymmärsivät liittoon kuulumisen tärkeyden.
Projektin tavoitteena oli rekrytoida 500 uutta jäsentä, aktivoida 250 jäsentä ja rekrytoida sekä kouluttaa 23 uutta luottamushenkilöä. Tavoitteet toteutuivat ja ylittyivät, sillä liitto sai yli 500 uuden jäsenen lisäksi 42 uutta luottamushenkilöä ja 15 uutta ammattiosastoa vuoden aikana.
Henni Laitinen ja Pirjo Pajunen