Julkinen sektori tiennäyttäjäksi tasa-arvon edistämisessä

Palkkatietojen salaaminen lisää palkkaeroja

– Uudistettu tasa-arvolaki velvoittaa entistä vakavammin työnantajia kehittämään työpaikan tasa-arvoisuutta ja samapalkkaisuutta. Valtio ja kunnat voisivat tässä näyttää esimerkkiä ja ryhdistäytyä tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laadinnassa. Veronmaksajilla on oikeus odottaa, että heidän verorahojaan käytetään tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämiseen. Palkkakartoitusten laatiminen on lisäksi yksinkertaisinta kuntien ja valtion työpaikoissa, koska julkisen sektorin palkat ovat julkisia, toteaa SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä.

Tutkimusten mukaan palkkojen keskitetty sopiminen ja avoimuus palkkatietojen saannissa edistävät naisten ja miesten palkkatasa-arvoa. Erkkilän mukaan kokemukset osoittavat, että yksilölliset palkkasopimukset ja palkkatietojen salaaminen lisäävät palkkaeroja. Asia on verrattavissa verotietojen julkisuuteen. Oikeudenmukaista on, että verotietojen perusteella voidaan seurata tuloerojen kehitystä.

– Tasa-arvolaki haastaa sekä työnantajat että työntekijät yhteistyössä kehittämään työyhteisön rakennetta ja toimintatapoja tasa-arvoisemmiksi. Hyvä lähtökohta työlle ovat sukupuolen mukaan tehdyt tilastot, palkkakartoitukset ja kyselyt tasa-arvon kokemisesta. Kartoitusten tavoitteena on selvittää, onko työpaikalla perusteettomia sukupuolen mukaisia eroja mm. työoloissa, uramahdollisuuksissa tai palkkaeduissa, Erkkilä sanoo.

Tutkimukset osoittavat, että oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen lisää hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja. Huonot vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuudet työssä sekä yksipuolinen työ lisäävät sairastavuutta ja vähentävät tuottavuutta. Työpaikkojen tasa-arvotyö onkin parhaimmillaan sekä naisten että miesten töiden ja työolojen kehittämistä yhdessä työntekijöiden kanssa.

SAK on juuri julkaissut luottamushenkilöille tarkoitetun tasa-arvo-oppaan. Opas käsittelee pääasiassa uuden tasa-arvolain mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka liittyvät naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.

Vanhempainrahan korotus lisäisi tasa-arvoa perhevapaissa

– Vanhempainrahan taso-korotus 80 prosenttiin tuloista olisi konkreettinen kädenojennus pienten lasten perheille. Siirtyminen selkeään prosentuaaliseen korvaukseen antaisi myös perheille paremmat taloudelliset mahdollisuudet jakaa perhevapaita isän ja äidin kesken. Tällä hetkellä vanhempainrahan porrastus johtaa siihen, että perheen pienempituloisen vanhemman &#;8211 siis tavallisesti äidin – on taloudellisesti järkevää pitää koko vanhempainvapaajakso, vaikka oikeus vanhempainvapaaseen on sekä isällä että äidillä, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Mirja Janérus.

Korvaustason nousu antaisi myös mahdollisuuden ulottaa palkallinen äitiysvapaajakso myös niille aloille, joilta se tällä hetkellä vielä puuttuu.

– Vaikka useimmilla aloilla äitiyslomalle jäävälle maksetaan palkkaa vähintään ensimmäisiltä viikoilta, monilta naisvaltaisilta palvelualoilta tämä oikeus vielä puuttuu. Tämä usein unohdetaan, kun työnantajat valittavat vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten kasautumista juuri naisvaltaisille palvelualoille. Palkallinen äitiysvapaajakso tulisikin SAK:n mielestä ulottaa viipymättä kaikille aloille, Janérus toteaa.

SAK pitää myös tärkeänä, että työnantajat saatettaisiin nykyistä enemmän yhteisvastuuseen perhevapaista aiheutuvista kustannuksista. SAK:n mielestä perhevapaakustannusten rahoitus olisikin eriytettävä sairausvakuutuksen muista kustannuksista säätämällä erillinen työnantajien perhevapaamaksu, jota kaikki työnantajat maksaisivat Kelalle. Tästä rahastosta työnantajat voisivat hakea korvauksia perhevapaakustannuksiinsa.

Perhevapaista aiheutuvien kustannuksien tasaaminen nais- ja miesvaltaisten alojen työnantajien kesken on ollut pitkään esillä julkisessa keskustelussa. Asiasta valmistui alkusyksystä selvitysmiesraportti, ja sosiaali- ja terveysministeriön kolmikantatyöryhmän on määrä tehdä esitykset perhevapaiden rahoituksen kehittämisestä tammikuun 2006 aikana.

Liitteet

• Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen
• Tapio Bergholm: SAK ja sukupuolen mukainen palkka 1944-1956
• Luottamushenkilön tasa-arvo-opas. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki työpaikalla. Marja Erkkilä (pdf)

Lisätietoja

• Kehittämispäällikkö Marja Erkkilä, puh. 020 774 0170
• Sosiaalipoliittinen asiantuntija Mirja Janérus, puh. 020 774 0152