Jaakko Sahimaa tutkii kirjassaan ammatillisen itsetuntemuksen merkitystä.
Jokaisen kannattaa miettiä, mitä omalta työuraltaan haluaa
Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa päätti tehdä hypyn tuntemattomaan: Hän aloitti vuoden matkan, jonka aikana tutustui 12 työpaikkaan ja ammattiin. Samalla syntyi oivallus ammatillisen itsetuntemuksen tärkeydestä.
Vuoden kuluessa Jaakko Sahimaa sukelsi suomalaisen työelämän syvään päätyyn. Alat ja tehtävät vaihtelivat työskentelystä kehitysvammaisten hoivakodissa teleoperaattorin asiakaspalveluun, rakennusyhtiöön, henkilöstöhallinnon tehtäviin ja kansainväliseen kasvuyritykseen.
Tutkimusmatka toteutettiin yhteistyössä työnhakupalvelu Duunitorin kanssa ja sen tuloksena syntyi kirja Ikuinen koeaika sekä muun muassa dokumenttielokuva. Myös SAK on tukenut Sahimaan projektia.
Ikuinen koeaika -kirjassa Sahimaa tekee havaintoja eri töistä, mutta käsittelee myös ammatillista itsetuntemusta.
– Ammatillisen itsetuntemuksen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuuden työelämässä, jossa yksilön vastuu omasta työllistymisestä kasvaa, arvioi Jaakko Sahimaa.
Hän kertoo oivaltaneensa retkellään eri työpaikoissa ja ammateissa, että ammatillinen itsetuntemus on keskeisessä roolissa itselleen mielekkään uran rakentamisessa.
– Toisaalta ymmärsin, miten huonosti ihmiset keskimäärin itsensä tuntevat: Vain harva osaa sanoa, mitä työelämältä kaipaa ja mitä annettavaa itsellä olisi työelämään. Moni kokee myös tyytymättömyyttä siitä, ettei ole työurallaan siellä missä haluaisi.
Sahimaa puhuu ”aktiivisesta ajautumisesta”, jonka avulla oma paikka työelämässä löytyy.
– Harvalla meistä työura menee suunnitelmien mukaan, mutta tämä ei tarkoita sitä, että olet pelkästään passiivinen ajopuu. Jonkinasteinen hallinta ja aktiivinen toimijuus säilyvät vaikka matkan varrella tuleekin yllätyksiä eikä kaikkea voi kontrolloida.
Jaakko Sahimaa toivoo, että useampi meistä parantaisi ammatillista itsetuntemustaan, sillä hänen mukaansa se on ”avain onneen” työelämässä.
– Omasta työmarkkina-arvosta kannattaa pitää huolta.
Se tarkoittaa muun muassa oman osaamisen säännöllistä päivittämistä ja tarvittaessa myös uuden ammatin opettelua.
Kohti inhimillistä tehokkuutta
Eri aloihin ja ammatteihin tutuessaan Jaakko Sahimaa havaitsi, että työelämän realiteetit ovat ihmisille loppujen lopuksi hyvin erilaisia.
– Kysymys kuuluukin, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme työstä ja työelämästä.
Yhdistävä tekijä on se, että työn tekemisen muodot muuttuvat vauhdilla. Sahimaa tiivistää yhden muutostrendeistä siihen, että samalla kun työurat pitenevät työsuhteet lyhenevät.
Työn kuormittavuus on monen työntekijän kokemuksen ja myös tutkimusten mukaan kasvanut. Työ on alalla kuin alalla kiireistä ja motivaatiota syö se, että ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi.
– Hyvässä työarjessa on tasapaino siinä, mitä työhön antaa ja mitä siitä saa. Työtehtävien mielekkyyden, palkan, työhön satsatun ajan ja energian pitää olla tasapainossa.
Sahimaa peräänkuuluttaa kestävää työtahtia ja työn tekemisen tapoja. Häntä kiinnostaa ”inhimillinen tehokkuus” eli se, että työt tehdään fiksusti ja tehokkaasti, mutta niin ettei synny liiallista kuormitusta.
Jaakko Sahimaa kutsuu itseään työelämän tutkimusmatkailijaksi. Seuraava etappi on paneutua syvemmin kestävään tapaan tehdä työtä ja toisaalta sen vastakohtaan ”työvitutukseen” .
– Osalla työn tekijöistä on vahva kokemus, että työ ei niin sanotusti nappaa. Tätä kokemusta ja sen syitä haluan tutkia tarkemmin.