Jarkko Eloranta Rautatientorin vappujuhlassa Helsingissä vuonna 2018. Kuva Marjo Pihlajaniemi.
Jarkko Eloranta: Työnantajien halu sopimiseen punnitaan tulevalla neuvottelukierroksella
Syksyllä käynnistyvä neuvottelukierros näyttää, löytyykö työnantajilta vielä halua sopimiseen ja yhteistyöhön palkansaajaliikkeen kanssa, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän muistuttaa, että juuri työmarkkinajärjestelmä on jauhanut Suomeen vakautta, ennustettavuutta, hyvinvointia ja talouskasvua.
– Toimiva neuvottelujärjestelmä on tuonut turvaa palkansaajille ja menestymisen mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Kumpikaan osapuoli ei ole saanut omaa tahtoaan sellaisenaan läpi, mutta sellaista sopimustoiminta on, Jarkko Eloranta sanoo.
Työnantajat ovat nyt irtautumassa sopimisesta ja haluavat sanella työelämän pelisäännöt puhtaasti omista lähtökohdistaan. Eloranta varoittaa, että työnantajat voivat joutua maksamaan kovan hinnan pyrkimyksestään työntää palkansaajaliike sivuun ja kasvattaa omaa saneluvaltaansa työpaikoilla.
– Suomi tarvitsee vakautta, mutta se ei synny työntämällä ay-liike syrjään ja vaientamalla palkansaajien ääni.
Suomi on onnistunut koronapandemian hoidossa hyvin. Jarkko Elorannan mielestä on valitettavaa, että emme nyt näytä osaavan tai haluavan hyödyntää tätä onnistumista koronan aiheuttamien vaurioiden korjaamisessa.
Pandemiaa seuraavassa jälleenrakennuksessa Suomi tarvitsee paitsi vakautta myös yhteistyötä ja päätöksiä, jotka koetaan oikeudenmukaisiksi, Eloranta painottaa.
– Olemme talouden nousukauden kynnyksellä eikä sitä pitäisi tärvätä työmarkkinoilla tai politiikassa lyhytnäköisillä irtiotoilla, joilla saadaan näkyvyyttä, mutta ei kestäviä tuloksia.
Jarkko Eloranta on tyytyväinen siihen, että hallitus ei sortunut kehysriihessä leikkaamaan työttömien turvaa. Työttömien niukan toimeentulon heikentäminen ei lopeta Suomen velkaantumista eikä nosta talouttamme kukoistukseen.
– Suomi nousee panostamalla osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Eloranta pitää myös hyvinä kehysriihessä tehtyjä päätöksiä jatkuvasta oppimisesta. Niissä painotetaan muutosten ennakointia ja kohdennetaan koulutusta rakennemuutoksista kärsiville sekä koulutuksessa aliedustettuina oleville työntekijäryhmille.
Lue Jarkko Elorannan blogikirjoitus Työmarkkinoilta vakautta Suomeen.