Järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi – palkansaajien epävarmuuden tunne lisääntyy

Gallup työmarkkinailmapiiristä

Suomalaiset pitävät ammattiliittoon liittymistä edelleen tärkeänä. Peräti 90 % kansalaisista katsoo, että ammatillinen järjestäytyminen on nykyaikana tarpeellista. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista noin puolet (46 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallup Oy:n keväällä 2006 tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Merkillepantavaa tuloksissa on, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä.

Tärkein syy kuulua ammattiliittoon on sen tarjoama turva. Erityisesti korostuvat palkka- ja työsuhdeturva (85 %), ansiosidonnainen työsuhdeturva (84 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (80 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (70 %). Yksittäiseksi tärkeimmäksi syyksi kuulua ammattiliittoon nousi selvästi palkka- ja työsuhdeturva.

Palkansaajakeskusjärjestöjen arvosanat jäsentensä etujen ajamisessa ovat säilyneet vakaina. Kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen arvioidaan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi.

Suomen mallia arvostetaan – yritysten vastuuta yhteisestä hyvästä epäillään

Yleiskuva tutkimuksen tuloksista on yksiselitteisesti suomalaista työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää arvostava. Järjestelmä nähdään ennen muuta ”palkansaajien hyvinvoinnin keskeiseksi tuottajaksi ja takaajaksi” (88 % yhtyy näkemykseen ainakin jossain määrin). Samalla sen purkamisen katsotaan johtavan palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen (77 %).

Kun listaan lisätään vielä vertailussa korkealle kohoavat määreet ”tehokas ja toimiva järjestelmä myös tulevaisuudessa” (79 %) ja ”talouden globalisaation edetessä tulee aiempaa tarpeellisemmaksi” (69 %) kansalaismielipide ei jätä sanottavaa tulkinnanvaraa.

Valtaosa tutkimukseen vastanneista epäilee työnantajien yhteiskunnallista vastuuntuntoa. Enemmän kuin kaksi kolmesta (70 %) on sitä mieltä, että ”yritysjohdon puheet maltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja”. Väittämän ”yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä” hyväksyy enemmän kuin kaksi kolmasosaa (71 %) suomalaisista. Torjunta on hieman lisääntynyt viime vuodesta.

Enemmistö (56 %) suomalaisista torjuu ajatuksen, että ”yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi”.

Lakko-oikeutta ei kyseenalaisteta

Suomalaisten mielestä palkansaajilla on oikeus puolustaa oikeuksiaan myös lakolla. Kaikkein oikeutetuimpana periaatteellisena lakon syynä pidetään tilannetta, jossa työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lakko on tällöin yleisesti hyväksytty vastaveto sopimuksen rikkonutta kumppania vastaan. Työtaistelu on silloin oikeutettu 85 prosentin mielestä. Lähes yhtä moni (83 %) hyväksyy työtaistelutoimet myös silloin kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja.

Palkansaajien epävarmuus lisääntyy

Kysyttäessä kansalaisten arvioita palkansaajien aseman nykytilasta ja lähivuosina tapahtuvasta muutoksesta käy ilmi se, että heikoiksi arvioitujen asioiden tilan otaksutaan huonontuvan entisestään. Hyväksi koetun ansiosidonnaisen työttömyysturvan pelätään heikentyvän lähitulevaisuudessa.

Tulokset kertovat kirpaisevalla tavalla väestön huolista palkansaajanäkökulmasta. Palkansaajien työhön liittyvän epävarmuuden ja työtaakan uskotaan lisääntyvän entisestään ja samanaikaisesti irtisanomisturvan heikkenevän ja eläkkeelle siirtymisen vaikeutuvan nykyisestä.

Kolmen suurimman puolueen palkansaajaidentiteetti parantunut

Tutkimuksessa kysyttiin myös mitkä puolueet kansalaisten mielestä kunnostautuvat palkansaajia koskevissa asioissa. Suomalaisten mielestä palkansaajien asiaa edistää parhaiten Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Enemmistö (60 %) on valmis tunnustamaan, että sen hoidossa asiat edistyvät vähintään melko hyvin.

Kokoomusta (42 %) pidetään toiseksi useimmin hyvänä palkansaajien asioiden hoitajana. Kokoomuksen jälkeen tulevat Vasemmistoliitto (39 %) ja Suomen Keskusta (39 %). Vihreä liitto (30 %) ja Perussuomalaiset (29 %) kunnostautuvat tällä saralla jonkin verran harvemman mielestä.

Edelliseen kyselyyn verrattuna kaikkien kolmen suurimman puolueen palkansaajaidentiteetti on kohentunut väestön keskuudessa.

TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön, SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään sekä ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta.

Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 13.3. – 19.4.2006. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1029. Vastaajat edustavat maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin +3 %-yksikköä suuntaansa.

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät 2006 (pdf)

Lisätietoja:

Johtaja Matti Tukiainen, puh. 0400 600 099