Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Itsensä kehuminen on osa ammat…

Kuva Gorilla.

Uutinen

Itsensä kehuminen on osa ammatillista osaamista

Mistä kaikesta ammattitaitoni koostuu? Tämä on kysymys, johon on yllättävän vaikea vastata. Jos ei osaa sanoittaa osaamistaan, työnhaku- ja työnsaantimahdollisuudet kapenevat. Hyvä uutinen on, että työnhaku on taito, joka on opeteltavissa. 

”Todella vaikeaa. Olin niin pitkään saman työnantajan palveluksessa, etten osaa hakea töitä”.

”Viime syyskuusta helmikuuhun olen hakenut yli sataa työpaikkaa. Ei ole napannut ja nyt tuntuu, ettei jaksaisi jatkaa”.

”Ei se (työnhaku) vaikeaa ole, mutta se on todella työlästä ja pitää nähdä vaivaa.”

Näin työnhakijat kuvailevat työn hakemista SAK:n tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin sitä, miten työtä hakevat työntekijät ja avoimet työpaikat kohtaisivat nykyistä paremmin.

Selvisi, että kyse ei ole vain työnhakijoiden osaamisen ongelmista vaan myös vaikeudesta sanoittaa oma osaaminen.

Useat SAK:n tutkimukseen haastatellut työnhakijat toivoivat, että voisivat näyttää osaamisensa työssä sen sijaan, että kertovat siitä. Tänä päivänä töitä kuitenkin haetaan pääsääntöisesti ”paperilla”, jolloin osaamisen todentaminen jää sen varaan, kuinka hyvin sen osaa sanallistaa. Tämä on haasteellista osalle työnhakijoista.

–  Työntekijöiden tulisi osata sanoittaa osaamisensa ja työnantajien se, millaista osaamista avoimessa työpaikassa tarvitaan, sanoo SAK:lle tutkimuksen tehnyt tutkija Mikko Kesä.

Kesä ehdottaa, että työnhaun taidoille pitäisi kehittää uudenlainen ja nykyistä parempi maine. Kyse ei saa olla vain työttömille suunnatuista velvoittavista kursseista, joilla taitoja opetellaan vaan aidosti oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen liittyvistä tehokursseista.

– Esimerkiksi Työmarkkinatorin kehittämisessä tulisi huomioida, miten se vielä nykyistä paremmin tukisi työnhakijoita työnhaussa ja työnantajia työntekijöiden palkkaamisessa avoimiin työpaikkoihin. 

Työvoimahallinnon ylläpitämä Työmarkkinatori on palvelu, jossa on avoimien työpaikkojen lisäksi tarjolla erilaisia neuvontapalveluja työntekijöille ja työnantajille. Työntekijöille tarjotaan apua muun muassa ammatinvalinta- ja urasuunnittelussa sekä koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.

SAK näkee, että oman osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen on taito, joka pitäisi ottaa kunnolla haltuun jo varhain. Ollaan pahasti myöhässä, jos työnhakua aletaan opetella vasta työttömänä tai työttömyyden uhatessa. Työnhakutaidot tulisi nähdä osana työntekijän ammatillista osaamista, ja niitä olisi päivitettävä säännöllisesti kuten muutakin ammattiin liittyvää osaamista.

Monet SAK:laiset ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen erilaisia työnhakupalveluja. Usein kyse on oman alan työpaikkojen välittämisestä, mutta tarjolla on myös työnhakuvalmennuksia ja urasuunnitteluun liittyviä palveluita. Palvelualojen ammattiliitto PAM tarjoaa myös valmennusta oman osaamisen tunnistamiseen. 

Mikko Kesä vinkkaa, että liitot tai ammattiosastot voisivat myös kerätä ja ylläpitää oman alansa ja alan ammattien osaamisesta kertovaa sanastoa.

Osaamisen tunnistaminen kuuluu myös työpaikoille

SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen on Mikko Kesän kanssa samaa mieltä siitä, että työntekijöille ja työnantajille pitäisi tarjota nykyistä enemmän ohjausta ja tukea osaamisen sanoittamiseen.

Laakkonen huomauttaa, että työntekijöiden osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen kuuluu myös työpaikoille. Hyviä työkaluja ovat työntekijöiden säännölliset osaamiskartoitukset ja työntekijöille suunnatut uraohjaukset. Osaamiskartoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi osana kehityskeskusteluja. 

– Mitä osaamista työntekijöillä on ja mitä osaamista työnantajat työntekijöiltä edellyttävät. Nämä molemmat pitää tehdä työpaikoilla nykyistä paremmin näkyväksi, Mikko Laakkonen painottaa.

Hänen mukaansa työpaikkojen tukeminen työntekijöiden osaamisen kartoittamisessa ja näkyväksi tekemisessä sopisi luontevasti uudelle opetus- ja kulttuuriministeriön alaiselle Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle.

Lue lisää aiheesta Mikko Laakkosen blogikirjoituksesta.

Pirjo Pajunen