Irtisanottujen ja pätkätyöntekijöiden asema paranee
Tupossa sovittu muutosturvapaketti valmistuu ennätysajassa
Tupossa sovitun muutosturvapaketin valmistelu on edennyt ennätysvauhtia. Lakiuudistuksia valmistelleissa työryhmissä on jo päästy yhteisymmärrykseen työsopimuslakiin ja YT-lakiin liittyvistä uudistuksista, vaikka työryhmillä oli määräaikaa maaliskuun loppuun asti. Muutosturvapakettiin sisältyvään työttömyysturvaparannukseen liittyvät lakimuutokset on nekin jo käytännössä sovittu, vaikka määräaika niiden osalta päättyy vasta toukokuun lopussa.
– Muutosturvapaketti velvoittaa työnantajia aikaisempaa suurempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen irtisanomisista. Muutosturvapaketissa on haettu oikeudenmukaisuutta tilanteisiin, joissa yritykset irtisanovat työntekijöitään tuotannollis-taloudellisista syistä tai pitkään kestänyt määräaikainen työ työnantajan palveluksessa päättyy – eli niihin tilanteisiin jossa työsuhteen päättyminen ei ole itsestä kiinni. Irtisanottujen kannalta nämä ovat niitä erityisen epäoikeudenmukaisiksi koettuja tilanteita, toteaa SAK:n työympäristöosaston johtaja Lauri Lyly.
– Nopea työskentelytahti kertoo, että osapuolilla on ollut vahva yhteinen tahto muutosturvan toteuttamiseen ja kaikki ovat myös olleet valmiita venymään, jotta ratkaisut saataisiin voimaan mahdollisimman pian. Ripeä valmistelutyö antaa hallituksen mahdollisuuden tehdä lakiesitykset eduskunnalle jo hyvissä ajoin kevään aikana, jolloin lakipaketti voi kokonaisuudessaan tulla voimaan heinäkuussa.
– Muutosturvan toteutuminen edellyttää kuitenkin, että työministeriöllä on osoittaa siihen riittävät resurssit. Hallitus jätti kehyspäätöksissään muutosturvan resurssoinnin odottamaan tätä nyt loppusuoralla olevaa kolmikantaista valmistelutyötä. Muutosturvan rahoitus tälle vuodelle onkin nyt turvattava lisäbudjetissa ja jatko syksyn budjettiriihen yhteydessä. SAK:n tuoreiden tilastoarvioiden mukaan noin 34 000 palkansaajalla olisi viime vuonna ollut mahdollisuus päästä muutosturvan piiriin., Lauri Lyly toteaa.
Muutosturvaa koskevat lakiuudistukset on tavoitteena saada voimaan 1.7. Muutosturvan työllistymisohjelmalisän piiriin pääsevät heinäkuun alusta alkaen 16. helmikuuta tai sen jälkeen tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotut, joille on laadittu henkilökohtainen työllistymisohjelma. Edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden työhistoria. Muutosturvapaketti koskee myös pätkätyöntekijöitä, jotka ovat jäämässä työttömäksi vähintään kolmen vuoden määräaikaisesta työsuhteesta tai joilla on takanaan vähintään kolmen vuoden pätkätyöketju saman työnantajan palveluksessa.
YT-lakiin liittyvät uudistukset tehostavat YT-menettelyä ja velvoittavat työnantajia aidompaan neuvottelutilanteeseen, jossa irtisanomisille etsitään todellisia vaihtoehtoja. Työvoimaviranomaisten ja työnantajien velvollisuus on tiedottaa työntekijöille näiden oikeudesta henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan ja siihen liittyvään työllistymisohjelmatukeen.
– On valitettavaa, että Suomen Yrittäjät ry haluaa tälläkin kertaa profiloitua kritisoimalla työmarkkinaosapuolten kesken kolmikantaisesti sovittua ja yhteisymmärryksessä valmisteltua uudistusta. Todellisuudessa tuskin yksikään uutta henkilökuntaa palkkaava pienyrittäjä suree etukäteen työntekijänsä oikeutta käyttää osaa irtisanomisajastaan työllistymistoimenpiteisiin tai omaa uutta tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuuttaan.
Keskustelu muutosturvan parantamisesta käynnistyi SAK:n aloitteesta syksyn 2002 tulokierroksella, jolloin SAK nosti sen keskeiseksi tupotavoitteekseen. Syksyn 2004 tulokierroksella muutosturva oli jo noussut koko palkansaajaliikkeen yhteiseksi kärkitavoitteeksi.
Lisätietoja:
SAK:n työympäristöosaston johtaja Lauri Lyly, puh. 050 68293