Irtisanomissuoja on Suomessa Euroopan heikoimpia
Irtisanominen on suomalaisille työnantajille muita Euroopan maita halvempaa. Lisäksi yritysten ja työntekijöiden yhteistoimintamenettely irtisanomisuhan alla on Suomessa suppeampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä käy ilmi tänään 23.6. julkistetusta Jyrki Rainan tutkimuksesta Työn ehdot Euroopassa, jossa on vertailtu paperi-, kemian- ja energia-alan työehtoja seitsemässä Euroopan maassa: Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Britanniassa.
Tutkimuksessa viitataan EU:n tilastoyksikön Eurostatin arvioon työnantajalle koituvista irtisanomiskustannuksista eri maissa. Arvion mukaan esimerkiksi Saksassa irtisanomiskustannukset ovat kuusi kertaa korkeampia kuin Suomessa: Saksassa noin 1,2 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista, Suomessa vain 0,2 prosenttia (ks. liitetaulukko). Suomessa ei lainsäädännön ja työehtosopimusten perusteella työnantajan maksettavaksi tule muuta kuin irtisanomisajan palkka työsuhteen päättyessä. Saksassa työnantajan on sen sijaan neuvoteltava joukkoirtisanomisissa yritysneuvoston kanssa sosiaalisuunnitelma, jonka osana sovitaan irtisanottaville maksettavasta irtisanomisrahasta.
Myös yhteistoimintamenettely toimii monissa Euroopan maissa paremmin kuin Suomessa, jossa se Jyrki Rainan mukaan on viime aikoina osoittautunut usein pelkäksi silmänlumeeksi. Esimerkiksi Saksassa työnantajan neuvottelemaan sosiaalisuunnitelmaan sisältyy irtisanomisrahan lisäksi uudelleenkoulutusta ja työntekijöiden sijoittamista uusiin tehtäviin tai työpaikkoihin. Vastaavia suunnitelmia on tehtävä myös Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Paperiliiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki totesi julkistamistilaisuudessa, että Suomessa olisikin tarvetta parantaa irtisanomissuojaa.
– Yhteistoimintalain määräyksiä on tehostettava, sosiaalisuunnitelman tekoa edistettävä ja käyttöön on otettava irtisanomisraha tai sen tyyppinen erä, listasi Lähteenmäki tarvittavia toimenpiteitä.
Työvoimakustannukset Suomessa kohtuullisia, ostovoima heikko
Rainan tutkimus osoittaa, että varsinkin energia- ja kemianteollisuuden työntekijän työllistäminen on Suomessa varsin edullista. Suomen kokonaistyövoimakustannukset olivat seitsemän maan vertailussa lähellä keskitasoa. Vertailussa ei otettu huomioon alakohtaisia työnantajamaksuja, joita ei Suomessa juurikaan ole, mutta jotka muissa maissa nostavat työvoimakustannuksia 3-6 prosentilla.
Myös palkat ovat tutkimuksen mukaan Suomessa vertailumaiden keskitasoa. Kun huomioon otetaan myös verotus ja hintataso, tilanne muuttuu radikaalisti. Esimerkiksi energia-alan palkansaajien ostovoimavertailussa Suomi sijoittui vertailtujen maiden joukossa viimeiseksi (ks. liitetaulukko).
Eurooppalainen sopimustoiminta yhdenmukaistumassa
Jyrki Rainan tutkimuksessa vertailtiin irtisanomissuojan ja -kustannusten, työvoimakustannusten sekä palkkojen ja ostovoiman lisäksi myös maiden sopimusjärjestelmiä, työaikoja, palkkaus- ja osallistumisjärjestelmiä, ulkopuolisen työvoiman käyttöä sekä eläke- ja työttömyysturvaa. Lisäksi tutkimuksessa on linjattu uuden Euroopan haasteita, mm. työvoiman rajua sukupolvenvaihdosta ja tulevien vuosien työvoimapulasta johtuvaa tarvetta palkata lisää ulkomaisia työntekijöitä.
Rainan mukaan kemian-, paperi- tai energia-alan työehtosopimuksia ei tehdä Brysselissä vielä pitkään aikaan. On kuitenkin odotettavissa, että eri maiden ammattiliitot alkavat esittää jossain vaiheessa yhteisiä tavoitteita ja mahdollisesti jopa yhteisiä palkankorotusvaatimuksia.
– Yhteinen raha, yritysten kansainvälistyminen ja globaalitalous sekä ay-liikkeen välttämätön tarve nostaa perälauta ylös johtavat siihen, että eurooppalainen sopimustoiminta yhdenmukaistuu, totesi Sähköliiton puheenjohtaja Lauri Lyly julkistamistilaisuudessa. Lylyn mukaan ei ollut pelkkää sattumaa, että tutkimukseen mukaan otetut palkankorotukset vuonna 2002 liikkuivat kaikissa vertailumaissa kahden ja kolmen prosentin välillä.
Työn ehdot Euroopassa -tutkimuksen tilasivat Paperiliitto, Kemianliitto ja Sähköliitto. Tutkimus toimii mm. liittojen luottamusmiesten tietopankkina ja sitä on tarkoitus päivittää säännöllisesti tulevaisuudessa.