Matkustajaliikenteessä on siirrytty vähäpäästöisempiin aluksiin. Kuvassa Wasalinesin M/S Aurora Botnia, jonka pääkoneet käyttävät polttoaineena nesteytettyä maakaasua LNG:tä. Kuva: Samuel Heino / Wikimedia / Creative Commons CC BY-SA 4.0.
Ilmastonmuutosta hillitseviä toimia tehdään jo valtaosalla SAK:laisista työpaikoista – työntekijöiden osaamiseen ei kuitenkaan satsata
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
Työpaikoilla tehdyistä ilmastotoimista on eniten yleistynyt tuotannon tai toiminnan muuttaminen materiaalitehokkaammaksi, jonka luottamushenkilöistä mainitsi 28 prosenttia vuonna 2019 ja 55 prosenttia vuonna 2023. Myös uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä tuotannon tai toiminnan muuttaminen energiatehokkaammaksi ovat lisääntyneet selvästi.
SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka on ilahtunut, että työpaikoilla on siirrytty entistä vaikuttavampiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän peräänkuuluttaa vaikuttavia toimia myös poliittisilta päättäjiltä.
– On sinänsä myönteistä, että Orpon-Purran hallituksen energia- ja ilmastotoimien ytimessä on teollisuuden lisäinvestointien edistäminen energiamurroksen mahdollistamiseksi. Valitettavasti se ei riitä kunniahimoiseksi ilmastopolitiikaksi. Lisätoimia tarvitaan erityisesti liikenne- ja maatalouspäästöjen vähentämiseksi sekä maankäyttösektorin nielujen vahvistamiseksi. Hallitusohjelmasta puuttuvat lisäksi kokonaan työntekijöiden aseman huomioivat oikeudenmukaiset ilmasto- ja energiatoimet.
Oikeudenmukaisen vihreä siirtymä edellyttää työntekijöiden osallistamista
Viidennes luottamushenkilöistä arvioi vuonna 2023 työpaikkansa työntekijöiden tarvitsevan ilmastoimia koskevaa koulutusta. Näistä työpaikoista kuitenkin vain 18 prosenttia on tällaista koulutusta järjestänyt.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei onnistu ilman osaavia työntekijöitä. Työntekijöille on annettava oikeus ja resurssit hankkia työn ohessa taitoja, joita ilmastotoimien vuoksi muuttuvassa työssä tarvitaan tai joiden avulla he voivat siirtyä kokonaan uuteen työhön. Tähän tarvitaan sekä työnantajan että valtion toimia, Pia Björkbacka tähdentää.
Luottamushenkilöiden ja työnantajan välinen vuoropuhelu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on yleistynyt vuoden 2019 jälkeen. Vuonna 2019 luottamushenkilöistä 17 prosenttia kertoi, että työnantajan kanssa on keskusteltu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Vuonna 2023 vastaava luku oli 26 prosenttia.
Uudemmassakin kyselyssä kuitenkin vain 14 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että henkilöstö tai luottamushenkilöt ovat päässeet mukaan päättämään työpaikan ympäristötoimista.
– Työntekijöille oikeudenmukaiset toimet ovat välttämätön osa onnistunutta siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan. Työntekijät ja ammattiliitot on otettava mukaan suunnittelemaan ilmastotoimia ja päättämään niistä yhdessä työnantajien ja julkisten toimijoiden kanssa, Björkbacka toteaa.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 927 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua vuonna 2023 ja 883 vuonna 2019. Vastaukset kerättiin molempina vuosina lokakuun aikana.
Pia Björkbacka osallistuu 30.11. alkavaan YK:n ilmastokokoukseen Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUC:n delegaatiossa. Dubaissa järjestettävän kokouksen asialistalla ovat muun muassa Oikeudenmukainen siirtymä -työohjelman (JTWP) sisällöt ja toimintatavat. Ay-liikkeen tavoitteena on saada ohjelmaan säällistä työtä, työntekijöiden oikeuksia sekä ammattiliittojen aktiivista osallistumista vahvistavia toimia.
Lataa ilmastotoimia koskevan luottamushenkilöpaneelin tulokset