Ilman ay-liikettä palkansaajille kävisi köpelösti

Kahdeksan kymmenestä (81 %) suomalaisesta uskoo, että jos ammattiyhdistysliikettä ei olisi, palkansaajille kävisi Suomessa huonosti. Tätä mieltä on enemmistö kaikissa väestöryhmissä. Vahvimmin ay-liikkeen välttämättömyyteen uskovat vasemmistoliiton (97 %) ja SDP:n (92 %) kannattajat, työttömät (90 %) ja SAK:laiset (89 %). Kuitenkin myös selvä enemmistö esimerkiksi johtavassa asemassa olevista (64 %) ja yrittäjistä (60 %) on samaa mieltä.

Yhtä yksimielisesti (81 %) suomalaiset torjuvat näkemyksen, että ammattiyhdistysliike olisi tänä päivänä yhteiskunnallisen kehityksen turha jarru. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä asettuu torjuvalle kannalle; mm. kaksi kolmesta maanviljelijästä ja Suomen Yrittäjien jäsenestä torjuu ajatuksen ay-liikkeestä turhana kehityksen jarruna.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin Työmarkkinailmastotutkimuksesta, johon huhtikuussa haastateltiin 1009 yli 15-vuotiasta suomalaista. SAK:n edustajakokouksen (28.-30.5.) alla haluttiin tutkimuksessa luodata tavallista enemmän myös kansalaisten näkemyksiä ay-liikkeestä ja sen roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työmarkkinailmastotutkimus pdf-muodossa

SAK:n arvostus ennätyskorkealla

Maanantaina edustajakokouksensa aloittava palkansaajakeskusjärjestö SAK nauttii ennätyskorkeaa arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Lähes kolme neljästä suomalaisesta (71 %) ilmoittaa arvostavansa SAK:ta paljon tai melko paljon. Suomalaisten etujärjestöjen joukossa SAK:n arvostus on omaa luokkaansa – muita työmarkkinakeskusjärjestöjä sekä SY:tä ja MTK:ta ilmoittaa arvostavansa noin joka toinen suomalainen.

SAK:ta arvostetaan vahvasti kaikissa väestöryhmissä. Kaikkein suurinta arvostus on SDP:n kannattajien (88 %), SAK:laisten liittojen jäsenten (84 %), vasemmistoliittolaisten (82 %), eläkeläisten (76 %) sekä ylempien toimihenkilöiden ja johtavassa asemassa olevien (75 %) keskuudessa.

Suomalaiset arvioivat myös nimenomaan SAK:n onnistuneen parhaiten huolehtimaan jäsenkuntansa eduista. Kolme neljästä (76 %) uskoo SAK:n onnistuneen hyvin ajaessaan jäsentensä etuja. Kahdeksan prosenttia arvioi SAK:n onnistuneen edunvalvonnassaan liiankin hyvin; näin ajattelevien osuus on tosin pienentynyt (12 % -00). STTK:n ja TT:n kykyyn ajaa jäsentensä asioita uskoo kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta ja Akavan edunvalvontaan hiukan harvempi (60 %). Noin joka toinen suomalainen uskoo myös Suomen Yrittäjät ry:n (52 %), Palvelutyönantajien (50 %) ja MTK:n (49 %) edunvalvontavoimaan.

SAK saa tämän kevään mittauksessa kaikkien aikoja parhaan yleisarvosanan. Peräti 80 prosenttia suomalaisista antaa SAK:lle hyvän yleisarvosanan. Edellisen huippuarvosana on viime vuodelta, jolloin hyvän yleisarvosanan SAK:lle antoi 73 prosenttia suomalaisista. Näkemys on yhteinen kaikissa väestöryhmissä. Kriittisimpiä ovat Suomen Yrittäjien jäsenet ja maatalousyrittäjät, mutta heistäkin kaksi kolmesta antaa SAK:lle tunnustusta.

SAK on kansalaisten mielestä onnistunut erityisen hyvin jäsentensä ansiotason turvaamisessa sekä työajoista ja lomista sopimisessa (75 %). Enemmistö antaa hyvän arvosanan myös jäsenpalveluetuuksista (66 %), toiminnasta työpaikoilla (55 %) sekä jäsenten mielipiteiden huomioonottamisesta (55 %). Työttömien asioiden ajamisesta mielipiteet jakautuvat; kritiikkiä ja kiitosta SAK saa siitä lähes yhtä paljon (46/42 %).

Kahdeksan kymmenestä (80 %) arvioi SAK:n huolehtivan hyvin jäsentensä eduista. Yhtä moni (78 %) uskoo SAK:n vastaavan hyvin ajan haasteisiin. Kolme neljästä arvioi myös SAK:n johtohenkilöt päteviksi (72 %) ja järjestön vastuuntuntoiseksi (71 %). Edelleen enemmistö pitää järjestöä demokraattisena (63 %) ja arvelee sen huolehtivan myös naisten asioista (56 %). Vain harva arvioi SAK:n liian joustavaksi ja periksiantavaksi (25 %) tai heikoksi (18 %). Erityisen selvästi on kuuden vuoden aikana vahvistunut usko SAK:n kykyyn vastata ajan haasteisiin (64->78 %) ja yhteiskunnalliseen vastuuntuntoon (57->71 %).

Ay-liike ja Tarja Halonen toimineet vakavimmin työllisyyden hyväksi

Suomalaisten mielestä vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ammattiyhdistysliike. Peräti kaksi kolmesta (62 %) uskoo ay-liikkeen tekevän vakavaa työtä työllisyyden parantamiseksi. Ay-liikkeen jälkeen voimakkaimmin suomalaiset uskovat tänä keväänä presidentti Tarja Halosen työhön työllisyyden hyväksi (51 %). Työnantajien (36 %), opposition (34 %) ja hallituksen (31 %) työllisyysponnistuksiin uskoo joka kolmas. Vain joka kuudes (15 %) arvelee Suomen Pankin toimineen työllisyyden hyväksi.

Ammattiyhdistysliike on kuuden vuoden tutkimusjakson aikana ollut joka kerta vertailussa ykkössijalla. Viime syksynä saavutettu ennätystaso on säilynyt vakaana. Sen sijaan hallituksen profiili työllisyyden hoitajana on edelleen laskenut ja jää alle opposition lukemien. Erityisesti nuoret (68 %) uskovat ay-liikkeen toimivan vakavissaan työllisyyden hyväksi. Myös alemmat toimihenkilöt, työntekijät ja opiskelijat pitävät arvossa ay-liikkeen työtä työllisyyden parantamiseksi.

Myös työttömät turvaavat erityisesti ammattiyhdistysliikkeeseen (57 %) ja tasavallan presidenttiin (51 %). Huomionarvoista on, että kertaakaan aikaisemmin ei enemmistö työttömistä ole tuntenut luottamusta istuvaa presidenttiä kohtaan työllisyyden hoidossa. Seuraavaksi eniten työttömät uskovat työnantajiin (30 %) ja oppositioon (26 %). Hallitus (17 %) jää jo toisen kerran peräkkäin opposition taakse.

Ay-liikkeeltä odotetaan toimia tuloerojen kaventamiseksi

Suomalaiset ovat huolissaan köyhyydestä ja tuloeroista suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtaenemmistö (84 %) vaatiikin ammattiyhdistysliikkeeltä rivakoita toimia tuloerojen tasoittamiseksi. Rivakampia toimenpiteitä ammattiyhdistysliikkeeltä odottavat etenkin mm. työttömät ja työntekijät, mutta jopa yrittäjistä 80 prosenttia vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä riuskempia otteita tuloerojen tasoittamiseksi. Vähiten huolissaan tuloeroista ovat kokoomuslaiset, joista heistäkin kaksi kolmesta (62 %) kannustaa ay-liikettä rivakampiin otteisiin.

Enemmistö kansalaisista (55 %) myös uskoo, että yritysten ay-vihamielisyyteen tulisi vastata ostoboikotein. Ay-vihamielisten yritysten boikotointia kannattavat etenkin työttömät (69 %), työntekijät (63 %) ja alemmat toimihenkilöt (57 %). Keskusjärjestöjen jäsenistä etenkin SAK:laiset (69 %) tukevat ajatusta ostoboikoteista. Myös melkoisen suuri osa yrittäjistä (41 %) ja johtavassa asemassa olevista (39 %) suhtautuu myötämielisesti ajatukseen ostoboikoteista. (kahden viimeisen kappaleen tulokset on julkistettu tiedotustilaisuudessa 21.5.)

Työmarkkinailmastotutkimus pdf-muodossa

Lisätietoja

SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh. 0400 463 870
Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh. 040 557 2393