Ihalainen: Valvontayksikön perustaminen myönteinen askel

Ulkomaalaisten työehdoilla keinotteleminen kuriin

– Työelämän rakenteelliset muutokset sekä alihankintojen ja aliurakointien muuttuminen jokapäiväiseksi ovat lisänneet keinottelua ja väärinkäytöksiä. Ulkomaalaisella työvoimalla keinottelu on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt. Ammattimaiset välittäjät välittävät maahan pimeää työvoimaa useimmiten lyhytaikaisiin töihin. Näitä ihmisiä riistetään tavalla, jota ei saisi tapahtua demokraattisessa hyvinvointivaltiossa, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen lauantaina SAK-päivillä Haminan Bastionissa. Päivän teemana oli monikulttuurinen ammattiyhdistysliike.

– On tärkeää, että työehtojen valvonta saadaan toimimaan tehokkaasti, ja että ay-liikkeelle annetaan oikeus työntekijän puolesta nostaa kanne työsyrjintärikoksesta. Hallitsemattomien alihankintaketjujen kuriin saamiseksi on myös pääurakoitsijan vastuuta lisättävä.

– Sisäasianministeriön työryhmä jättää syyskuun alussa ehdotuksensa siitä, kuinka ulkomaalaisille työntekijöille voidaan turvata suomalaiset työehdot. SAK pitää myönteisenä, että hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä viime tuloratkaisuun sisältyvän erityisen valvontayksikön perustamisesta.

– Valvonnan tehostaminen riittävin valtuuksin on myös ennaltaehkäisevä toimi. Poliisivaltuuksin toimiva yksikkö on omiaan hillitsemään talousrikollisuutta, sillä ulkomaisen työvoiman väärinkäytöstapaukset ovat lähes aina myös osa harmaata taloutta ja jopa järjestäytynyttä rikollisuutta. On tärkeä, että hallitus antaa ennen EU:n laajentumista vahvan signaalin siitä, ettei Suomeen sallita syntyvän kaksia työmarkkinoita, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina.

– Ulkomaalaisten työntekijöiden aseman ja oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan myös ajanmukainen ulkomaalaislaki. Oli hyvä, että sisäministeri ja hallitus saivat annettua ehdotuksen eduskunnalle jo ennen kesätaukoa. Lakiesitys helpottaa ja selkiyttää työlupakäytäntöä. SAK pitää tärkeänä, että ulkomaalaislaki voitaisiin käsitellä eduskunnassa ilman tarpeetonta viivytystä. Laki on saatava voimaan ennen vappua 2004, jolloin EU laajenee ja mm. työvoiman liikkuvuudelle asetetut uusien jäsenmaiden siirtymäajat astuvat voimaan.

Ihalainen korosti puheessaan monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden merkitystä ja muistutti, että edessä on työvoiman niukkuus, niin oudolta kuin se tuntuukin lomautus- ja irtisanomisilmoitusten keskellä.

– Maahanmuutto ei tulevaa työvoiman tarvetta ratkaise, mutta on yksi mahdollisuus. Jo nyt on tärkeää saada maassa olevat osaajat mukaan työelämään.

– Maahanmuuttajista työvoimaan lukeutuu alle puolet. Asenteiden muutosta sekä lisäresursseja tarvitaan myös työvoimapalveluissa. Kielikoulutuksen nopea järjestyminen on ensiaskel maahanmuuttajan saamiseksi mukaan työelämään. Eteläisen Suomen työttömien joukossa on runsaasti maahanmuuttajia, joiden työllistyminen edellyttää toisenlaista räätälöintiä kuin kotoisten työttömien. On onneksi runsaasti esimerkkejä siitä, että maahanmuuttajan tulo työpaikalle on rikkonut ennakkoluulojen muuria ja johtanut muidenkin palkkaamiseen.