Ihalainen: Suomen luisuminen tytäryhtiötaloudeksi estettävä ja voimavarat suunnattava työllistäviin investointeihin
– Alkavassa toimialojen vuoropuhelussa on tärkeää miettiä, miten estetään Suomen luisuminen tytäryhtiötaloudeksi ja miten voimavaroja voidaan suunnata työllistäviin investointeihin. Työmarkkinaosapuolet, joilla on vaikutusvaltaa mm. työeläkeyhtiöissä, voisivat puolestaan yhdessä pohtia, voitaisiinko yhdessä koottuja työeläkeyhtiöiden sijoitusvaroja käyttää vielä nykyistä enemmän kotimaisten työllistävien yritysinvestointien tekemiseen, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen tänään Suomi maailmantaloudessa -seminaarissa Espoon Dipolissa.
– Olisiko mahdollista varata työeläkeyhtiöiden yhteisellä valmistelulla ja pelisäännöillä tietty osuus sijoitusvaroista uusien suomalaisten innovatiivisten yritysten synnyttämiseen ja kasvuun. Meiltä ostetaan liian usein ulkomaille uudet ideat, kun riskirahoitus juuri tuotteistamisvaiheessa puuttuu. Valtion pääomasijoitusyhtiön, Tesin, Tekesin ja riskirahoitusyhtiön Finnveran ja miksei eduskunnan alaisen Sitrankin voimavaroja voitaisiin myös vielä suuremmassa mitassa suunnata tähän samaan tarkoitukseen sekä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.
– Suomen talouden ajankohtaisin ongelma on yksityisten teollisuus- ja yritysinvestointien vähäisyys, vaikka useissakin mittauksissa maamme luokitellaan yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista. Ellei investointiastetta saada pian uudelleen nousuun, emme kykene voittamaan pahinta ongelmaamme eli suurta työttömyyttä. Riskirahoitusta ja sijoituksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen on edelleen lisättävä.
Ihalaisen mukaan poliittinen päättäjä voisi vauhdittaa talouskasvua lisäämällä julkisia hankintoja ja investointeja.
– Korkean teknologian ja it-sektorin kehittymistä on Suomessa tuettu määrätietoisesti mittavalla panostuksella tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tuotantorakenteen monipuolistamista on jatkettava ja nyt on aika kiinnittää huomiota palvelujen tutkimus- ja tuotekehittelyyn. Palvelujen viejänä Suomi on luvattoman heikko, tähän tulee panostaa voimakkaasti.
– Tähän asti globalisaatio on ollut Suomelle mahdollisuus, ei uhka. Suomi on globalisaatioon ja kansainväliseen työjakoon osallistumalla noussut köyhästä ja syrjäisestä maasta teollisten hyvinvointiyhteiskuntien kärkijoukkoon. Sopeutuminen muutoksiin ei saa kuitenkaan tarkoittaa palkansaajien turvaverkkojen purkamista. Turvaverkkojen purkaminen kääntäisi helposti Suomessakin palkansaajat vastustamaan muutoksia ja talouden integraatiota. Toimiva hyvinvointiyhteiskunta auttaa myös palkansaajia ottamaan riskejä ja sopeutumaan muutoksiin turvallisemmin. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko on aina sosiaaliturvaa kannustavampi vaihtoehto, Ihalainen sanoi.
– Työnteon kannustavuuden lisäämiseksi on parannettava työehtoja ja kehitettävä työelämää palkansaajan tarpeet paremmin huomioon ottavaksi. On edettävä kohti parempaa työhyvinvointia, laadukkaampia työsuhteita ja korostettava sitä periaatetta, että ihmiset tulevat työllään toimeen. Myös solidaarinen palkkapolitiikka on ollut vauhdittamassa välttämätöntä elinkeinojen ja työelämän rakennemuutosta. Se on kannustanut kehittämään tuottavuutta ja laatua.
Ihalainen korosti, että sopeutuminen maailmanmarkkinoihin ei saa merkitä ihmisen unohtamista ja markkinavoimien sanelua.
– Lähtökohtana on oltava työnantajien vastuun lisääminen yritysten muutostilanteissa. Lomautusten ja irtisanomisten sijasta työnantajienkin edun mukaista on investoida työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen nykyistä enemmän. Ihmisiä ei saa työelämän kriisitilanteissa kohdella siten, että heille päällimmäiseksi tunteeksi jää arvottomuuden tunne.
Suomessa on jo vuosia kiinnitetty huomiota ikääntyvien työllisyysongelmiin ja tuloksiakin on saatu aikaan. Suomessa ikääntyvien työllisyysaste on noussut EU-maista nopeimmin. Edelleenkin ponnisteluja on jatkettava ja työelämän asenteita muutettava niin että ikäihmiset ovat tärkeä voimavara työyhteisössä.
– Myös nuorten osallisuutta on lisättävä. Koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan on aina oltava nuorelle ensisijainen vaihtoehto työttömyyden tai passiivisen rahan jaon sijasta. Nuorten yhteiskuntatakuun avulla on varmistettava, että alle 25-vuotiaiden työttömyys katkaistaan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Hallituksen tulisikin ottaa tämä esitys osaksi niitä työllistämistoimia, joita jatkossa tarvitaan.
– Työllisyydestä on 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien tullut yhä olennaisempi osa EU:n politiikkaa. Palkansaajapuolella olemme tyytyväisiä siihen, että Wim Kokin johtama EU:n työllisyystyöryhmä on ottanut lähtökohdakseen Euroopan haasteisiin vastaamisen eurooppalaisin ratkaisuin. Eurooppalaisessa mallissa työntekijöille turvataan kunnollinen työsuhde ja kaikille kansalaisille julkiset hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva kattavan verotuksen turvin, Ihalainen sanoi.