Ihalainen: Selvityksen kohteeksi perinteistä laajempi tuloratkaisu

Puheenjohtaja Lauri Ihalainen SAK:n valtuuston kokouksessa:

– Voimassa olevaa kattavaa tuloratkaisua voidaan arvioida onnistuneeksi. Epävarman talouskehityksen yli rakennettiin pitkällä sopimuksella tupo-silta. Varsin vankoin perustein voi sanoa, että tähän asti tehdyillä tuloratkaisuilla on päästy ostovoiman, oikeudenmukaisen palkkapolitiikan ja työelämän kehittämisen sekä talouspoliittisen vaikuttavuuden kannalta tyydyttäviin tuloksiin. On pidetty huoli siitä, että palkkojen ja ostovoiman myönteinen kehitys koskee kaikkia palkansaajia.

– Työnantajapuolella kritiikki laajojen tuloratkaisujen jatkamista kohtaan on kasvava. Heidän mielestään ne tuottavat liian solidaarisia palkkaratkaisuja ja ovat näin vaaraksi työllisyydelle. Muutoinkin työnantajien mielestä sopimusturvaa tulisi heikentää ja siirtyä niin palkanmuodostuksen kuin muidenkin asioiden sopimisessa kovaa vauhtia työpaikkasopimisen suuntaan. Palkkojen yleiskorotuksista pitäisi luopua ja siirtyä työpaikkatasolla jaettaviin potteihin – siellä missä jaettavaa sattuisi olemaan.

– Yhteisesti olemme voineet tunnistaa, että tällä kertaa on kaksi poikkeuksellisen vaikeaa asiaa ratkottavana: palkanmuodostuksen taso ja profiili sekä palkansaajien parempi muutosturva. Tuntuu jopa siltä, että työnantajille on palkkaratkaisun solidaarisuuden purkaminen muodostunut tärkeämmäksi tavoitteeksi kuin ratkaisun taso.

– Ottaen huomioon edessä oleva epävarma talousnäkymä, globalisaation tuomat haasteet kilpailtaessa investoinneista ja työpaikoista sekä korkea työttömyys – tavoitteena tulisikin olla perinteistä työmarkkinaratkaisua laajempi ja kunnianhimoisempi kasvua, investointeja ja sitä kautta myös työllisyyttä vauhdittava kolmikantapohjalle rakentuva talous- ja työmarkkinapoliittinen ratkaisu. Siinä tosiasiallisesti raamitettaisiin varsin pitkälle talous- ja työmarkkinapolitiikkaa vaalikauden jälkipuoliskolle.

– SAK:n jäsenkunnan työmarkkina-aseman kannalta on perusteita sille, että näissä kansainvälisen kilpailun kovenevien ja uusien haasteiden ja niihin liittyvien epävarmuustekijöiden keskellä haemme mahdollisimman pitkää sopimusturvaa jäsenistöllemme. Keskeisissä kilpailija- ja naapurimassa on viimeaikoina tehty normaalia pidempiä sopimusratkaisuja juuri näillä perusteilla.

SAK valmis selvittämään laajan tuloratkaisun mahdollisuudet

– SAK:n hallituksessa käydyn keskustelun perusteella esitänkin valtuustolle, että SAK on osaltaan valmis selvittämään kasvua, investointeja ja työllisyyttä tukevan ja palkansaajien oikeudenmukaisen ostovoiman kasvua ja paremman muutosturvan sisältävän tuloratkaisun mahdollisuudet helmikuussa 2005 päättyvän tuloratkaisun jatkoksi. Työnantajapuolen koventuneet asenteet ja eriarvoisuutta ajavat sopimuspoliittiset tavoitteet voivat johtaa siihen, että yksikertaisesti edellytyksiä laajan tuloratkaisun tekemiselle ei ole syntymässä Siksi liittojen on tärkeätä valmistautua myös liittokohtaisten sopimusratkaisujen varalle.

– SAK:n tavoitteena on sellainen ostovoimaratkaisu, jonka palkkalinja on solidaarinen ja palkkaratkaisun merkitys suhteessa mahdollisiin veronkevennyksiin keskeinen. SAK ei neuvottele sellaisesta palkkamallista, missä kaikille palkansaajille tarkoitetun yleiskorotusten kustannuksella ja vielä ohi liitto-osapuolten keskusjärjestötasolla jaettaisiin työpaikkatasolla neuvoteltava palkkapotti. Tällainen on jo voimassa olevan tuloratkaisun mukaan mahdollista , jos liitto-osapuolet siihen yhdessä päätyvät.

– Tulos- ja voittopalkkausjärjestelmien yhteisillä käyttöönoton pelisäännöillä tapahtuva kehittäminen ja järjestelmien kytkeminen tuottavuuden kasvattamiseen on oikea ja nykyaikainen tapa paikallistason rahallisten kannustimien kehittämiseksi. Tutkimustulosten mukaan tulospalkkausjärjestelmien käyttöönotolla on ollut tuottavuutta kasvattava vaikutus. Siksi tämä asiakokonaisuus tulisikin ottaa neuvottelujen kohteeksi seuraavalla sopimuskierroksella.

– Mikäli edellytykset tuloratkaisun toteutumiselle avautuvat, on ostovoiman kehityksen turvaksi tärkeätä liittää ratkaisuun yllättäviltä muutoksilta suojaava indeksiehto, ansiokehityslauseke ja sopimusturvaa vahvistava ohjepalkkaratkaisu

Tuloratkaisun syntyminen vaatii hallituksen aktiivisuutta

– Laajojen tuloratkaisujen syntyminen ei ole ollut ennen eikä nytkään mahdollista ilman valtiovallan merkittävää panosta ja aktiivisuutta. Ostovoiman kannalta palkkaratkaisun ja ostovoimaa tukevien veroratkaisujen yhteensovittaminen järkevällä tavalla on perusteltua. Mikäli tavoitteena on vuotta pidempi tuloratkaisu, kuten uskon, on hallituksen arvioitava mahdollisuudet linjata tässä yhteydessä myös työn verotusta koskevat ratkaisut koko sopimuskauden ajalle tai peräti vaalikauden loppuun

– Samoin hallituksen tulee selvittää, onko se valmis edellä kuvaamallani tavalla rakentamaan laajempaa yhteiskuntasopimusta kasvun, investointien ja työllisyyden sekä osaamisen tukemiseksi. Julkisten investointien osalta huolella valmistellun liikenneinvestointiohjelman aikatauluttaminen ja rahoituksen varmistaminen olisi yksi tulevaisuusinvestointi, jolla on myös kilpailukykyämme vahvistava vaikutus. Tässä yhteydessä kannattaa selvittää myös se, voivatko työeläkeyhtiöt lähteä jollakin osuudella ja millaisin pelisäännöin sijoittamaan elämänkaaripohjaisiin investointeihin kuten liikenneinvestointeihin – rautateihin ja maatieliikenteen rakentamiseen.

Muutosturvan parantaminen tärkein laadullinen tavoite

– Varmasti laadullisista tavoitteista tärkeimmäksi nousee palkansaajien muutosturvan parantaminen erityisesti irtisanomistilanteissa. Meidän pitää parantaa palkansaajien muutosturvaa siten, että rakennetaan silta työstä työhön eikä irtisanomisen kautta työstä työttömyyteen. Tämän sillan rakentamisen aiheuttamiin kustannuksiin täytyy myös irtisanovan yrityksen osallistua. Tavoitteenamme on päästä etsimään uudelleensijoittumisen ja koulutuksen väyliä välittömästi irtisanomisuhan koittaessa eikä jäädä tumput suorana odottelemaan irtisanomispäivää. Tällaisten tilanteiden hoitamiseksi rakennetaan työpaikoille työllistämisohjelma työnantajien, palkansaajien ja työvoimaviranomaisten yhteistyöllä. Työntekijä, joka lähtee tällaiseen uudelleen sijoittamiseen ja koulutukseen tähtäävään ohjelmaan, voi saada myös erillisen ja määräaikaisen uudelleensijoittamisrahan koulutusrahastosta.

Palkansaajaliikkeen yhteistyö liian arvokas tärveltäväksi

– Seuraavaan työmarkkinaratkaisuun valmistautuminen vaatii ennen muuta SAK:n sisäisen yhteistyön vaalimista, mutta sen ohella koko palkansaajaliikkeen yhteistyökykyä. Siinä määrin kovilla asenteilla työnantajapuoli nyt neuvottelupöytiin porskuttaa. Keskustelut palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistymisestä nousee säännöllisin väliajoin esille ja viimeaikoina siitä on puhuttu monipuolisesti. On varmaan realistista ja yhteisen yhteistyön varmistamisen kannalta järkevää, että keskustelussa palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistymisestä otetaan ainakin tuloneuvottelujen mittainen aikalisä. Esimerkiksi SAK:n ja STTK:n yhdistymiselle tai edes sellaisen prosessin käynnistäminen, joka tätä mahdollisuutta selvittäisi, ei ole käytyjen keskustelujen pohjalta mahdollista. Näin ollen julkiset tai vähemmän julkiset aloitteet asiassa johtavat vain tavoitteen etääntymiseen. Aika ei ole vielä kypsä keskusjärjestöjen fuusiolle palkansaajapuolella.

Yhteistyötä työllisyyden parantamiseksi

– Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite vaalikaudelle on rakentaa edellytyksiä noin 100 000 uuden työpaikan aikaansaamiselle vaalikauden loppuun mennessä. Tavoite on näköpiirissä olevan talouskasvun oloissa haasteellinen, mutta silti tavoitteena oikea.

– SAK on ollut ja on jatkossakin osaltaan valmis yhteistyöhön hallituksen kanssa tavoitteena työttömyyden vähentäminen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen. Hallitusohjelman yhteydessä rakennettu erillinen työllisyysohjelma on linjallisesti kannatettava ja sen mukaisia tavoitteita on syytä edistää.

– Erityisesti olisi tarve koota nyt yhteen ne työttömiä kannustavat toimenpiteet, joilla voitaisiin purkaa muutoin pysyväksi jämähtävää rakennetyöttömyyttä ja tukea pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Tarvittaisiin erillinen rakennetyöttömyyden purkamisen toimenpidekokonaisuus. Esittelin viime valtuuston kokouksessa joukon tavoitteita rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Nyt ongelmana on, että eri toimia pohditaan ja valmistellaan liiaksi toisistaan irrallaan ja toimenpiteiden kokonaisteho jää vajaaksi. Toteutumassa olevan työvoimapalvelujen tehostamisen ohella työmarkkinatuen kehittäminen aktiiviseksi tukimuodoksi ja nuorten yhteiskunta-takuujärjestelmän rakentaminen olisivat tärkeitä osia tässä valmistelutyössä.

– Maailmanlaajuinen investointien ja työpaikkojen uusjako tulee johtamaan siihen, että myös Suomesta teollista työtä häviää rajojen yli. Jos vientiteollisuutemme selkäranka katkeaisi, menisi samalla myös pohja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta. Siksi sekä kotimaassa että EU:n päätöksenteossa on pidettävä huolta siitä, ettei huononneta suomalaisen tai eurooppalaisen työn menestysedellytyksiä suhteessa aasialaisiin tai amerikkalaisiin kilpailijoihin.

– Sen sijaan, että pohdimme vain Kiina-ilmiötä Suomen kannattaisi keskittyä Suomen mahdollisuuksiin ripeässä talouskasvussa olevan naapurimme Venäjän suuntaan niin teollisuuden kuin palvelujenkin viennin ja sijoittumisen kannalta. Venäjän kasvava talous ja kansalaisten ostovoiman nousu on Suomelle mahdollisuus, jos osaamme siihen tarttua. Suomi tarvitsee uuden Venäjä-strategian, jotta emme jää Venäjän ja EU:n välisessä taloussuhteessa sivuraiteille. Yksi konkreettinen hanke olisikin Helsingin ja Pietarin välisen ratayhteyden parantaminen.

Lauri Ihalaisen puhe kokonaisuudessaan

Osoitteesta www.sak.fi/valtuusto löytyvät SAK:n valtuuston esittely, kevätkokouksen aikataulu, liittoesitykset valtuustolle ja ajo-ohjeet Kiljavan opistolle. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet ja referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista.