Ihalainen: Eurooppa-tason sopiminen tulevaisuutta (28.05)

Tehdään tulevaisuus yhdessä
Lauri Ihalainen
Puhereferaatti

– Eurooppalainen työmarkkinasopiminen tulee asteittain laajenemaan ja saamaan järjestäytyneimpiä muotoja. Littojen ja keskusjärjestön sopimustoimintaan tule pysyvästi neljäs taso – kansainvälinen sopiminen. Yleiset palkkaratkaisut tullaan edelleenkin tekemään kansallisesti, siinä määrin suuret tuottavuus-, hinta-, palkka- ja kulttuurierot nykyistenkin jäsenmaiden kesken vallitsevat. Eurooppa-tason sopiminen tulee etenemään sektoreittain ja nopeimmin kansalliset rajat ylittävissä konserniyrityksissä. Palkka- ja muiden työvoimakustannusten vertailtavuus kasvaa ja yhteinen valuutta tekee sen mahdolliseksi ja läpinäkyväksi.

– Tärkeä tavoite on aikaansaada EU:n juridisesti tunnustamat oikeudet neuvotella, sopia ja tarvittaessa työtaistella yli kansallisten rajojen. Eurooppalaisen ay-liikkeen on lisättävä niin liitto- kuin keskusjärjestötasollakin keskinäistä edunvalvonnallista yhteistyötä. Monilla, varsinkin keskittyneen ja kansainvälistyneen tuotannon aloilla ammattiliittojen rajat ylittävä yhteistyö tulee saamaan hyvin konkreettisia muotoja, pois sulkematta rajat ylittävien ammattiliittojen perustamista.

– SAK on asettunut tukemaan EU:n piirissä laajalti omaksuttua käsitystä, että EU:n laajentuminen tulee toteuttaa hallitusti ja työntekijöiden oikeudet turvaten. Työvoiman ja eräiden palvelujenkin vapaalle liikkuvuudelle tarvitaan joustavia siirtymäaikoja.

Suomen menestys rakennettava osaamisen varaan – käden taidot taas kunniaan

– SAK:n valinta on selvä. Suomen on jatkossakin rakennettava menestyksensä kovaan osaamiseen, tuotteiden ja palvelujen korkeaan laatuun, erikoistumiseen ja työelämän osapuolten yhteistyöhön. Oikeus toimeentulon hankkimiseen työn kautta tulee olla kaikille mahdollista, täystyöllisyyden on oltava talous- ja yhteiskuntapolitiikan kirkkain tavoite.

– Suomea tulee kehittää kovan osaamisen ja korkean teknologian yhteiskuntana. Viennin osuus on nyt yli 40 % kansantuotteesta. Avautuvilla maailman markkinoilla meillä on mahdollisuudet menestyä edelleen hyvin perinteisen perusteollisuuden, sähköteknisen ja elektroniikkateollisuuden ohella myös muilla aloilla mukaan luettuina mm. bio- ja ympäristöteknologia.

– Olen erityisen huolestunut siitä, että vahvaan osaamiseen panostavassa yhteiskunnassa käden taitojen arvostusta ja merkitystä maamme rakentamistyössä aliarvioidaan ja tällainen osaaminen päästetään rapautumaan. Ei tämä yhteiskunta pyöri ja talouselämä toimi, jos käsien taitoon perustuvia ammatteja ei arvosteta koulutuksellisesti ja palkallisesti. Meidän on nostettava uudelleen arvoonsa käsien taitojen merkitys hyvinvointimme rakentamisessa.

Työllisyysaste 75 prosenttiin, kokoaikatyön osuus kasvuun

– Työ on myös purevin ja tehokkain lääke syrjäytymisen ja köyhyyden estämiseksi. Syrjäytymisen suurin syy on pitkäaikaistyöttömyys. Yleinen kansalaispalkka ei ole nykyaikainen vastaus köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi. Meidän ei pidä antaa periksi siitä linjasta, joka mahdollistaa työn kautta toimeentulon hankkimisen. Katteettomia lupauksia 5000-6000 markan kansalaispalkasta kuukaudessa pitäisi varoa antamasta. Siihen ei riittäisi veronmaksajien kärsivällisyys ja sen seurauksena muu sosiaaliturva ja hyvinvointipalveluverkko heikkenisi todella rajusti. Passiiviseen kansalaispalkkaan sisältyy myös luovuttamisen meininki, työllistäminen ei olisi mahdollista eikä kaikkien osalta edes toivottavaa. – Nykyisin vain 40 % työttömistä on ansioturvan piirissä. Siksi tehokkain keino parantaa pitkäaikaistyöttömien toimeentuloturvaa on helpottaa takaisinpääsyä ansioturvan piiriin lyhentämällä nykyistä työssäoloehtoaikaa 10 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

– Palkkaverotuksen maltilliselle keventämiselle on edellytyksiä myös tulevina vuosina. Verotuksen kevennysvara on jatkossakin työllisyys- ja oikeudenmukaisuussyistä suunnattava työn verotukseen ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotukseen. Verotuksen rakennemuutosta on jatkettava siten, että painopistettä siirretään pääomatulojen, kiinteistöverotuksen ja ympäristöverojen suuntaan, toki huomioon ottaen kansainväliset kilpailutekijät ja kehitys. Yritysverokannan alentamiselle 29 prosentista, kuten elinkeinoelämä tuntuu edellyttävän, ei ole asiallisia perusteita. Myös pääoman on mm. verotuksen kautta osallistuttava hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Pääoma-, ympäristö- ja arvonlisäverotuksen vähimmäistasot on pyrittävä määrittelemään EU-tasolla keinottelun ja kilpailun vääristymisen estämiseksi.

Tupot edelleen tärkein keino jäsenkunnan etujen ajamiseen

SAK ei heitä laajojen tuloratkaisujen mahdollisuuksia roskakoriin, vaan pitää niitä edelleen tärkeimpänä keinona koko jäsenkunnan etujen ajamisessa.

– SAK:n edunvalvonnallinen peruslinja on selkeä. Tavoitteemme on, että talous- ja sopimuspolitiikan yhteensovittamisella työllistämisaste kyetään nostamaan 75%:iin ja kokoaikatyötä pysyvissä työsuhteissa tekevien osuus työvoimasta tulevina vuosina kasvaa.

– SAK:n palkkapoliittisena tavoitteena on jäsenkunnan mahdollisimman oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys palkankorotuksien, verotuksen, tulonsiirtojen ja matalan inflaation yhteisvaikutuksesta.

– Työtulojen osuuden kansantulosta tulee olla nykyistä oikeudenmukaisempi. Kokonaistyövoimakustannusten nousun mitoituksen perustana haluamme pitää jatkossakin kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden kasvun ja oletetun inflaation kasvun määrittelemää jakovaraa. Tämä jakovaramalli sopii Emu-aikaan ja tukee matalan inflaation politiikkaa. Työnantajapuolen pyristelyt irti tästä jakovaramallista ovat huolestuttavia, koska sen seurauksena pelkästään ala- ja sektorikohtaisen tuottavuuteen ankkuroidut palkkaratkaisut johtaisivat hajautettuun ja hallitsemattomampaan palkkapolitiikkaan.

Ihalainen piti puheenvuorossaan tärkeänä tulokseen ja voittoihin perustuvia palkitsemisjärjestelmien kehittämistä yhdessä sopien.

– On myös erittäin toivottavaa, että henkilöstö- ja muita vastaavia rahastoja lisätään. Ne muodostavat sopimusten varmistavan palkan päälle sen nykyaikaisen liikkuvan osan, jota myös palkanmuodostuksessa tarvitaan.

Työntekijöiden kohtelusta yritysten kilpailuvaltti

– Edellytämme, että maamme kansainväliseen sijoitustoimintaan osallistuvat työeläkeyhtiöt sisällyttävät eettiset pelisäännöt omiin sijoitusohjeisiinsa ja näin on myös toimittu. Eettisesti kestävä yritystoiminta on nousemassa tulevaisuudessa tärkeäksi tavoitteeksemme.

– Joutuessaan kilpailemaan työvoimasta työnantajien on pakko muuttaa asenteitaan niin ikääntyvien työntekijöiden kohtelun kuin työelämän tasa-arvoistamisen suhteen. Uskon, että sellaiset työyhteisöt, jotka panostavat henkilöstön osaamiseen, työssä jaksamiseen ja työ- ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen tulevat saamaan myös pätevää työvoimaa.

– Työnantajien on kannettava suurempi vastuu oman henkilöstönsä ammattipätevyyden ylläpitämisestä. Koulutuksen ja työn tulee voida vuorotella niin, että ammatillinen koulutus on osa työsuhdetta. Erityisesti SAK:laisen palkansaajakunnan kannalta työsuhteessa tapahtuvan ammattipätevyyden lisääminen on hyvää työsuhdeturvaa ja keino selviytyä työelämän nopean muutoksen ja ammatillisen monitaitoisuuden vaatimuksesta. Nostaisin työntekijöiden ammatillisen osaamisen parantamisen yhdeksi SAK:n kärkitavoitteeksi lähivuosina.

– Palkansaajien elämän tärkeitä kulmakiviä ovat työn ja toimeentulon turva. Työntekijöiden työsuhdeturvassa on puutteita ja työsuhteen ehdot ja sosiaaliturva eivät ole kaikilta osin tasavertaisia esim. epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien osalta. Korjauksia on saatu myös paljon aikaan. Uskon, että taloudellisen kehityksen jatkuessa suotuisana määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita muutetaan pidempikestoisiksi ja pysyväisluonteisimmiksi työsuhteiksi. Menestystä ja laatua tavoitteleva yritys ei voi rakentaa työsuhdepolitiikkaansa vain pätkätöiden varaan. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien aseman korjaaminen edellyttää sekä lainsäädäntötoimia että sopimusmääräyksien muutoksia.

– Työaikaratkaisujen tulee tukea työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita. Työaikatilin, erilaisten säästövapaiden ja vuorotteluvapaan kehittäminen ovat työntekijäehtoisen työaikajoustavuuden hyviä esimerkkejä.

– Työajan yleisessä lyhentämisessä SAK ankkuroi tavoitteet siten, että pysymme eurooppalaisessa tahdissa ja etenemme kärkimaiden rinnalla -ei ohi kiiruhtaen, mutta ei myöskään jälkeen jääden.

– SAK:n jäsenkunnan työssä selviytymisen kannalta työsuhteeseen liittyvien koulutusaikojen pidentäminen sekä työssä jaksamista ja työkykyä parantavien työaikajärjestelyjen edistäminen olisi pidettävä etusijalla. Uuden koulutusvakuutuksen antamia mahdollisuuksia omaehtoisen koulutuksen lisäämiseksi on parannettava.

Toivon silta pitkäaikaistyöttömille

– Työmarkkinoiden sukupuolten mukaisen kahtiajaon purkamista on edistettävä sekä koulutuksellisin että asenteellisin keinoin. Tasa-arvoisista työyhteisöistä voi tulla myös työantajalle tärkeä työvoiman saatavuuden kilpailutekijä. Solidaarisesta palkkapolitiikasta kiinni pitäminen on myös parasta tasa-arvopolitiikkaa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen seuraavina uudistuksina tulee olla perhevapaiden joustavuuden lisääminen esim. tukemalla isiä käyttämään perhevapaita. Työ- ja työaikajärjestelyjä on kehitettävä lapsi- ja perheystävällisemmäksi.

– Pitkäaikaistyöttömille on rakennettava kolmikantayhteistyöllä toivon silta, silta, joka johtaa kuntoutuksen, asunnon varmistamisen ja koulutuksen kautta aitoon työpaikkaan. Näissä toivon sillan -talkoissa työnantajien tulee ottaa vastuuta ja ilmoittaa valmiutensa ottaa myös pitkäaikaistyöttömiä töihin. Tässä punnitaan työnantajien suvaitsevaisuus kotimaisia työttömiä kohtaan.

Korkea järjestäytymisaste ja jäsenistön luottamus vahvan ay-liikkeen perusta – SAK:lainen ammattiyhdistysliike selvisi laman jäljiltä toimintakykyisenä ja vahvana. Suomalaiset antavat tänään luottamuksena ammattiliitoille ja myös keskusjärjestölle. Eilen julkaistu Työmarkkinailmasto-tutkimus kertoo siitä omaa kieltään: peräti 80 prosenttia kansalaisista antaa SAK:lle arvosanan hyvä. Siinä on meille myös paljon velvoitetta.

– Ammattiyhdistys-toiminnan tulee olla joukkuepeliä, jossa jokainen yksilö on arvokas ja jossa kaveria ei jätetä. Samalla meidän on rakennettava yhteyttä erityisesti nuoriin ja uusiin jäseniin sellaisilla uusilla toimintatavoilla, jotka tuovat esille jäsenten yksilölliset mielipiteet ja tarpeet. Avarasti hengittävässä liikkeessä sisäinen kulttuuri taipuu jäsenten tarpeita kunnioittavaan suuntaan.

– Pienet työpaikat ja niiden määrän kasvu ovat toimintamme erityinen haaste. Järjestöllisellä työllä on varmistettava kattava luottamusmiesverkko, joka ulottuu työntekijöiden suojaksi myös pienille, alle 30 hengen työpaikoille. Tavoitteen varmistamiseksi tulee olla valmiutta hakea myös uusia keinoja, kuten yhdyshenkilöitä ja alueluottamusmiehiä sekä tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Nuorten osuutta ay-liikkeen päätöksenteossa on lisättävä

– SAK:laisen liikkeen iso vahvuus on ollut se, että liikkeemme on läsnä koko maassa. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. On kehitettävä paikallisjärjestötyötä ja varmistettava nykyistä laajempi ammattiosastojen osallistuminen tähän alueelliseen yhteistoimintaan. On pidettävä huolta SAK:n maakuntaryhmistä. Ja samalla on koottava SAK:laista väkeä entistä kattavammin yhteisten aluepalvelukeskusten suojiin.

– Tulevaisuuden ay-liike tulee olemaan myös entistä monikulttuurisempi. Se on eurooppalainen kehityssuunta, jossa naapurimme ovat jo paljon pidemmällä: Ruotsin LO:n kahdesta miljoonasta jäsenestä 600.000 on syntyperältään ei-ruotsalaista. Muutos tapahtuu asteittain, mutta meidän on nähtävä paljon vaivaa sen hyväksi, että Suomeen muuttavat tulevat ay-liikkeen jäseniksi ja myös vaikuttajiksi. Kaikki tämä edellyttää sitä, että pidämme tiukasti ja ehdottomasti huolta ulkomaalaisten Suomessa työskentelevien työehdoista ja torjumme kaiken syrjinnän ja hyväksikäytön yritykset. Ammattiyhdistys-toiminnan ovien tulee olla auki rodusta tai kansallisuudesta riippumatta.

Sähköinen tiedonvälitys osaksi ay-työtä

– Meidän on oltava eturivissä hyödyntämässä uutta sähköistä tiedonvälitystä. Tietotekniikka ja internet luovat mahdollisuuksia järjestötoiminnan kehittämiselle, myös nuorten uudelleen kohtaamiselle. Internet avaa myös uusia väyliä demokratialle, vuorovaikutteiselle vaikuttamiselle aina neuvoa-antaviin jäsenäänestyksiin. Ihmisten nopealle tavoittamiselle sähköinen tiedonvälitys avaa aivan uusia ja myös hinnaltaan edullisia vaihtoehtoja. Kansanliikkeenä meidän on otettava nämä mahdollisuudet käyttöön samalla kun edelleenkin vaalimme omaa yhteisöllisyyttämme ja pidämme huolta siitä, että SAK:lainen ay-liike on foorumi ihmisten aidolle kohtaamiselle ja yhteisen tahdon muodostumiselle.

– Jatkossakin pätee se, että ei ole niin vahvaa ammattiliittoa, ettei se olisi vielä vahvempi yhdessä muiden kanssa. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa voidaan aina sivuuttaa yhden ihmisen mielipide, mutta useampi tuhat jo voi esittää vaatimuksia. Tämä pätee myöskin tänä päivänä. Se puolestaan rohkaisee meitä hakemaan paitsi yhteistä linjaa myös kykyä toimia sen puolesta.