Ihalainen esittää EK:lle yhteistä reilujen pelisääntöjen maahanmuuttopolitiikkaa

Työperäinen maahanmuutto, tilaajavastuu ja siirtymäajat syksyn teemoja

– SAK on tehnyt EK:lle aloitteen yhteisten linjausten hakemiseksi pidempiaikaiselle ja kestävälle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle. Lähikuukausien aikana tehdään useita päätöksiä, joilla vaikutetaan siihen, kuinka maahanmuuttoasioita Suomessa lähivuosina hoidetaan ja miten ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan maamme työmarkkinoilla. Nämä päätökset vaikuttavat tuntuvasti siihen kuinka suomalaiset työmarkkinat toimivat. Niistä riippuu, vältetäänkö Suomessa monille muille maille aivan liian tyypilliset työmarkkina- ja asenneongelmat, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen lauantaina Jyväskylän alueen ammatillisen paikallisjärjestön 75-vuotisjuhlassa.

Ihalaisen mukaan työmarkkinajärjestöjen yhteiset linjaukset voitaisiin koota yhteiseksi reilujen pelisääntöjen työelämäasiakirjaksi. Maahanmuuttoa, rajat ylittävää tilapäistä työskentelyä ja työehtojen valvontaa sekä siirtymäaikoja ja työlupakäytäntöjä koskevalla työmarkkinaosapuolten yhteisymmärryksellä olisi epäilemättä positiivinen vaikutus asenneilmastoon ja se helpottaisi myös hallituksen ja eduskunnan tulevia linjauksia. Ihalainen toivoi, että työmarkkinaosapuolten keskustelut yhteisistä linjauksista tuottaisivat tulosta viimeistään vuoden loppuun mennessä.

– Suomen yhtenä vahvuutena on ollut, että työmarkkinaosapuolet ovat kyenneet saavuttamaan yhteisymmärryksen suurista yhteiskunnallisista linjaratkaisuista, kuten Suomen EU- ja Emu-jäsenyydestä sekä EU:n laajentumisesta. Uskon, että yhteiset kannanotot ovat sekä vaikuttaneet myönteisesti yleiseen mielipiteeseen että helpottaneet osaltaan myös maan hallituksen päätöksentekoa.

– Uskon ja toivon, että voimme keskusteluissa työnantajien kanssa olla yhtä mieltä siitä, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan aina niitä kotimaisia työehtoja, joista olemme yhdessä työehtosopimuksilla sopineet. Näin varmistamme, ettei maahan synny kaksilla eri pelisäännöillä toimivia työmarkkinoita vaan jokaista työntekijää kohdellaan samoilla periaatteilla. Se on myös rehellisesti toimivien suomalaisyritysten etu, sillä yleissitovia työehtosopimuksia rikkovat kilpailijat vääristävät kilpailua viedessään urakat ja toimitukset lakia noudattavilta yrityksiltä.

– Vaikka 28 prosentin työttömyys onkin edelleen maahanmuuttajien vaikea ongelma, yhä useampi heistä löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa työelämään osallistumisen kautta. Suurten ikäluokkien eläköityminen lisää ammattitaitoisen työvoiman kysyntää lähivuosina tuntuvasti.

– SAK:n jäsenliitoissa on yli 11 000 jäsentä, jotka eivät ole syntyperäisiä suomalaisia ja määrä on kasvussa. Useampi kuin joka kymmenes Suomessa asuva ulkomaalainen on jo järjestäytynyt SAK:laiseen ay-liikkeeseen. Tämä velvoittaa meitä huolehtimaan asianmukaisesti myös työssäkäyvien maahanmuuttajien edunvalvonnasta. Entistä suurempaa huomiota on kiinnitettävä myös siihen kuinka Suomessa tilapäisesti työskenteleviä ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan.

– SAK on ollut järjestämässä työpaikoille ulottuvia monikulttuurisuushankkeita ja on jatkossakin valmis suvaitsevaisuutta lisääviin toimiin. Toteuttamalla viime syksyn tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa valmisteluun laitetut tilaajavastuu ja kanneoikeus varmistettaisiin reilu peli ja myös ulkomaalaisten työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu suomalaisilla työmarkkinoilla. Eteneminen näissä kysymyksissä helpottaisi yhteisymmärryksen löytymistä työperäisen maahanmuuton suuntaviivoista sekä myös ns. siirtymäaikalain kestosta ja EU:n palveludirektiivistä.