Ihalainen: EMU on lisännyt sopimuspolitiikan merkitystä
– EMU-ratkaisu on Suomessa lujittanut pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan perusteita ja kolmikantayhteistyön tärkeyttä. Ay-liikkeen arvostus ja merkittävyys ovat korostuneet niin hallituksen kuin työantajapuolenkin arvioissa. EMU on tuonut ay-liikkeelle myös suurta yhteiskunnallista vastuuta talouspolitiikan onnistumisen kautta. Ylilyönnit sopimuspolitiikassa kostautuvat varsin suoraan työllisyyskehityksessä, summasi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen Suomen EMU-päätöksen vaikutuksia ruotsalaisten ay-lseminaarissa Gotlannin Visbyssä.
Ruotsalaisten ay-seminaari sunnuntaina 6.7. järjestämä EMU-seminaari Visbyssä avasi tämänvuotisen Almedalenin viikon. Puolueiden jokavuotinen tapaaminen Gotlannissa on keskeinen poliittinen tapahtuma Ruotsissa. Tällä kertaa tapahtuman hallitseva teema on syksyllä järjestettävän EMU-kansanäänestyksen vuoksi Euroopan talous- ja rahaliitto. Ruotsin suurin palkansaajajärjestö Landsorganisationen i Sverige LO on päättänyt olla ottamatta virallisesti kantaa Ruotsin liittymiseen EMU:hun.
Ihalaisen mukaan Suomen ei ole tarvinnut EMU-ratkaisuaan katua. EMU on merkinnyt kaivattua rahataloudellista vakautta kuten vakaita ja alhaisia korkoja. Ihalainen muistutti tosin, ettei EMU:n kestävyyttä ole kriisioloissa vielä testattu.
”EMU kesytti sopimusjärjestelmän hajauttamisyritykset”
Lauri Ihalainen muistutti ruotsalaiskollegoilleen, että SAK:n päätös asettua tukemaan EMU-ratkaisua ei syntynyt ehdoitta, vaikka olikin osa johdonmukaista integraatiopolitiikkaa. SAK:n edustajakokous päätti vuonna 1996 yhtenä ehtona liittymisen tukemiselle, ettei EMU saa tarkoittaa sopimussuojan murtamista, yleissitovuudesta luopumista eikä sopimuspalkkojen alentamista. Tässä suhteessa ehdot ovat toteutuneet hyvin.
– Työnantajat käyttävät nykyisin palkkojen joustavuuden rinnalla uusia käsitteitä kuten vakaus ja ennustettavuus sekä sitoutuminen matalaan inflaatioon. Työnantajapuolellakin nähdään Suomessa, että EMU-oloissa tarvitaan laajaa palkkapolitiikan koordinaatiota. Eräs keskeinen työväline tälle linjalle ovat kattavat tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Kärjistetysti voisi sanoa, että EMU kesytti innokkaimmat sopimusjärjestelmien hajauttamisyritykset ja johdatteli työnantajaosapuolen tiiviiseen yhteistyöhön työntekijöiden kanssa, arveli Ihalainen.
Puskurirahastot ehtona EMU:lle
Sopimussuojan turvaamisen lisäksi toinen SAK:n keskeinen ehto Suomen liittymiselle Euroopan talous- ja rahaliittoon oli puskurirahastojen perustaminen talouden ulkoisten häiriöiden torjumiseksi. Ihalaisen mukaan niitä tarvittiin itsenäisen rahapolitiikan myötä poistuneiden valuuttakurssijoustojen tilalle. SAK:n neuvottelemat sosiaalivakuutuksen rakennetut puskurit työttömyysvakuutusrahastossa ja työeläkevakuutusrahastossa ovat Suomessa toimineet sovitulla tavalla ja ne ovat nyt täynnä.
– EMU-jäsenyys edellyttää, että talouden suhdannevaihteluihin varaudutaan niin, että suhdannepolitiikka on mahdollista. Tämän vuoksi vahva valtiontalous ja yritysten vahvat taseet ovatkin tärkeimpiä suhdannepuskureita, kun mennään yli mahdollisten suhdannetaantumien.