IF Metallin Veli-Pekka Säikkälä: Työntekijöiden saatavuusharkinta olisi tarpeen Ruotsissakin

 – Meidän mielipiteemme on, että jos tänne tulee töihin, niin silloin pitäisi tehdä arbetsmarknadsprövning. Se oli Ruotsissa ennen käytössä ja pitäisi palauttaa, selostaa Veli-Pekka Säikkälä IF Metallin linjaa.

Vuonna 2008 Ruotsissa poistettu arbetsmarknadsprövning vastaa Suomessa käytössä olevaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa. 

Suomessa saatavuusharkintaa sovelletaan Euroopan unionin tai ETA-maiden (mm. Norjan) ulkopuolelta tuleviin työntekijöihin, jotka tulevat suorittavan tason töihin eli niin sanottuihin duunariammatteihin. Työlupa myönnetään siinä tapauksessa, että paikallisilta työmarkkinoilta ei löydy työntekijää.

– Jos todellinen tarve on olemassa, kyllä ulkomaalaisia työntekijöitä voi ottaa vastaan. Ruotsi tarvitsee esimerkiksi insinöörejä ja teknillisen työn spesialisteja sekä muita ammattilaisia, joilla on erityisosaamista. Mutta ei hotellien ja ravintoloiden pidä hakea tiskaajia Bangladeshista.

Säikkälä viittaa Suomessakin surullisen tuttuun ilmiöön: hyväksikäyttötapaukset, jotka räikeimmillään täyttävät ihmiskaupan tuntomerkit, ovat olleet yleisimpiä palvelualoilla.

Hallitus nostamassa tulorajaa Ruotsissa

Ruotsin edellinen, sosialidemokraattien johtama vähemmistöhallitus, suunnitteli työvoiman saatavuusharkinnan palauttamista. Hanketta ei kuitenkaan ehditty saada valmiiksi viime vaalikaudella, ja nykyinen kokoomuksen vetämä porvaripuolueista koostuva hallitus ei ilmeisesti aio sitä edistää. Mutta vaikkei saatavuusharkintaa ole, se ei merkitse, että Ruotsi harjoittaisi täysin avointen ovien työvoimapolitiikkaa.

– Hallitus aikoo nyt tuplata kuukausipalkan, mitä täytyy ansaita, että voi tulla Ruotsiin töihin. Summa nostetaan 13 000 kruunusta yli 26 000 kruunuun, niin että sillä pystyisi elättämään itsensä. Työsopimuksen pitää olla vähintään kaksivuotinen, kertoo Veli-Pekka Säikkälä.

Ruotsin hallituksen esittämä uusi alaraja on 26 560 kruunua eli runsaat 2300 euroa kuukaudessa. Suomessa vaatimuksena on alan työehtosopimuksen vähimmäispalkka tai 1 331 euroa, jos työehtosopimusta ei ole. Suomessa parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa on ollut esillä tulorajan nostaminen 1600 euroon.

Maahanmuuttokeskustelu on Ruotsissa kuluneen vuosikymmenen aikana muuttunut ja tullut jyrkemmäksi, kun oikeistopopulistit ovat saaneet lisää jalansijaa. Kehityskulku on siis ollut sama kuin lähes kaikissa länsimaissa. 

– Ruotsidemokraatit on nostanut monissa vaaleissa kannatusta ja on nyt hallituksen tukipuolue.

Turvapaikkapolitiikka ja työperäinen maahanmuutto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, ja Ruotsin ammattiyhdistysliike on korostanut tätä eroa. SAK:ta vastaava keskusjärjestö LO tunnetaan vuosikymmeniä jatkuneesta kansainvälisestä solidaarisuustyöstään. 

– Ammattiliiton pitää olla solidaarinen, se on aivan perusasioita. IF Metallissa moni ammattiosasto on tehnyt rahalahjoituksia Ukrainaan ja pakolaisten hyväksi.

”Hirveän tärkeää, että osaa maan kieltä” 

Veli-Pekka Säikkälä on itsekin maahanmuuttaja, joka tosin on asunut Ruotsissa käytännössä koko ikänsä, kaksivuotiaasta asti. Suomea puhuessaan hän joutuu välillä hakemaan vaikeampaa työmarkkinasanastoa ja politiikan termejä.

– Minun vanhempani muuttivat tänne Oulusta töiden perässä vuonna 1969, niin kuin monet muut suomalaiset.

Saabin tehtailla Trollhättanissa automekaanikkona työskennellyt Veli-Pekka Säikkälä valittiin jo parikymppisenä luottamusmieheksi, ja siitä hänen ay-uransa lähti nousuun. Nykyään hänen tittelinään on avtalssekreterare eli sopimussihteeri. Hän kuuluu IF Metallin johtonelikkoon. 

– En ole suomalaisuuden takia missään vaiheessa kohdannut syrjintää. Mutta olen tietysti käynyt ruotsalaiset koulut alusta asti, oppinut kielen täysin ja kasvanut sisään tähän yhteiskuntaan.

Kielitaitoa pidetäänkin Ruotsissa keskeisenä maahanmuuttajille. Ilman sitä ihminen jää helposti omaan kuplaansa muiden saman kieltä puhuvien kanssa.

– Onhan se hirveän tärkeää, että osaa maan kieltä. Jos ei voi katsoa televisioita tai lukea sanomalehtiä, niin ei silloin ole ihan täysivaltainen yhteiskunnan jäsen, Säikkälä sanoo.

– Aikanaan oli paljon myös suomalaisia, jotka eivät oppineet ruotsia, olivat vain Suomi-seurassa ja kaiken aikaa toisten suomalaisten kanssa. Metalliteollisuudessa on nykyäänkin työpaikoilla ongelmia, koska moni työntekijä ei puhu ruotsia.

IF Metall haluaisi ulkomaalaisille työntekijöille mahdollisuuden opiskella ruotsia työajalla. Kuten ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, asia oli demarihallituksen toimenpidelistalla, mutta jäi toteutumatta. Nyt IF Metall yrittää lobata nykyhallitusta kielenoppimishankkeen taakse.

Mikko Nikula