Hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen edellyttää laajaa ja tiivistä veropohjaa
Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verottamiseen, linjataan SAK:n tuoreessa vero-ohjelmassa.
Ei ole yhdentekevää, millaista veropolitiikkaa harjoitetaan, sillä sen avulla vaikutetaan laajasti yhteiskuntaan, painottaa SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Niko Pankka.
– Koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat vaikuttaneet merkittävästi toimintaympäristöömme ja myös muuttaneet sitä pysyvästi. Väestö ikääntyy ja samaan aikaan ilmastonmuutoksen sekä luontokadon torjunta ovat nousseet entistä enemmän keskiöön. Lisäksi varallisuuserot ja taloudellinen eriarvoisuus ovat kasvussa.
Niko Pankka painottaa, että globalisaation ja digitalisaation myötä huomiota tulee kiinnittää myös kansainväliseen verokilpailuun ja alustatalouden sääntelyyn.
Verojärjestelmän on oltava oikeudenmukainen ja tasapainossa, jotta Suomi saavuttaa kansalliset ja EU-tason strategiset tavoitteet.
– Hyvinvointivaltion turvaaminen ja siitä huolehtiminen vaativat laajan sekä tiiviin veropohjan.
SAK on julkaissut hallituskauden 2023–2027 kattavan vero-ohjelman, jonka tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
– SAK:n veropoliittista vaikuttamistyötä ohjaavat läpinäkyvän ja ymmärrettävän verotuksen sekä laajan ja tiiviin veropohjan periaatteet. Keskeinen kulmakivi on verotuksen oikeudenmukaisuus.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita verotuksessa ovat verotulojen riittävyys, reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät kysymykset.