Hyvät käytännöt kannattaa koota yhteen ikäohjelmaksi – Oraksella liukumat ja työaikajoustot koskevat kaikenikäisiä

Nuorille työntekijöille yhteisiä tapahtumia, perehdytys kunnossa, varttuneelle henkilöstölle ylimääräisiä vapaita ja haastattelu 58 vuotta täyttäville työntekijöille… vesikalusteita valmistavalla Oraksella on kiinnitetty huomiota ikäjohtamiseen.

Ikäjohtamisessa on kyse siitä, että työpaikalla johto, esihenkilöt ja koko työyhteisö huomioivat työntekijöiden erilaiset ikäkaudet ja elämäntilanteet sekä niiden vaikutuksen arkiseen työhön.

– Etenkin ikääntyvien työntekijöiden jaksamista meillä on mietitty jo pitkään. Heille on räätälöity ylimääräisiä työhyvinvointipäiviä ja työvuosi työvuoden jälkeen lisääntyviä seniorivapaita. Ajatus on, että voi vähän huilata, jos väsyttää. Näin voi välttää vaivoja ja pitkiä poissaoloja, Oraksen Rauman toimipisteen työsuojeluvaltuutettu Teppo Maihikoski selittää.

Hän tähdentää, että liukumat ja työaikajoustot koskevat kaikenikäisiä.

– Ihmisten erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen näyttää toimivan. Meillä on paljon pitkän työuran tehneitä ihmisiä töissä. Jotkut ovat jatkaneet työntekoa vielä virallisen vanhuuseläkeiän jälkeenkin. Ja nuorten yhteiset tapahtumat ovat luoneet selvästi yhteishenkeä Orakselle, Maihikoski selittää.

Nuoret: Perehdytystä ja uusia ideoita

Toisin kuin usein ajatellaan ikäjohtaminen ei tarkoita vain erityisjärjestelyjä ikääntyneille työntekijöille. Niin työuraansa aloittelevilla nuorilla, ruuhkavuosia elävillä kuin pitkän uran tehneillä on erilaisia tarpeita ja vahvuuksia, jotka työpaikalla olisi hyvä huomioida.

– Nuorille työ ja koko työelämä pelisääntöineen on uutta. Työuran alussa korostuukin perehdytyksen ja palautteen antamisen merkitys, erikoistutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitokselta sanoo.

Hänen mukaansa nuoret suorastaan janoavat työstään palautetta työtovereiltaan ja esimiehiltään. Kun kokemusta on vähän, nuori ei välttämättä itse osaa sanoa, onko tehnyt työnsä hyvin vai huonosti.

– Jos palautetta ei saa, nuoren työhyvinvointi voi laskea. Kannustankin kokeneempia antamaan nuorille rohkeasti palautetta siitä, mikä on mennyt hyvin ja mitä voisi tehdä vielä paremmin. Nuoret ovat tottuneet palautteeseen jo opiskeluaikana ja sosiaalisessa mediassa, Nykänen rohkaisee.

Nuorten vahvuuksiksi tutkija nimeää ennakkoluulottomuuden ja urautumattomuuden. Nuori katsoo työpaikan tekemistä uusin silmin ja hänellä voi olla hyviä kehitysideoita ja oivalluksia.

– Vastavalmistunut tuo työpaikalle mukanaan myös alan uusinta tietoa opinahjostaan. Tosin koulussa opittua pitää aina työpaikalla soveltaa, se edellyttää vuoropuhelua kokeneiden kollegoiden kanssa.

Perheelliset: Kokemusta ja kiirettä

Kiireisiä vuosia elävät nelikymppiset ovat monesti halutuinta työvoimaa. Heille on ehtinyt karttua kokemusta ja energiaakin riittää. Perhe-elämä ja harrastukset ovat voineet kehittää myös työssä tarvittavia taitoja, esimerkiksi organisointi- ja suunnittelukykyä.

Ruuhkavuosia elävät kokevat kuitenkin paineita monesta suunnasta. Töissä kokeneelta ammattilaiselta odotetaan enemmän kuin parikymppiseltä. Työpäivän jälkeen taas pitää kiirehtiä päiväkodin portille, kotiin ruokaa laittamaan ja kuljettamaan lapsia harrastuksiin. Osa mahduttaa iltoihinsa vielä luottamustoimien kokouksia ja omia harrastuksia.

– Oma jaksaminen voi olla tiukilla, kun työelämän ulkopuolellakin on paljon kuormittavia asioita, Mikko Nykänen sanoo.

Työajan joustaminen, liukumat ja työvuorojen suunnittelu ovat oleellisia perheen ja työn onnistuneessa yhteensovittamisessa.

55+: Syvällistä kokemusta ja ennakkoluuloja

Viidenkympin ylittäneet työntekijät kokevat paljon ennakkoluuloja: Jaksaako tuo enää? Reistaileeko terveys? Oppiiko ja innostuuko varttunut vielä?

Työterveyslaitoksen Mikko Nykäsen mukaan ennakkoluulot joutaisivat romukoppaan, sillä yksilöllinen vaihtelu on suurta. Kuusikymppinen voi olla fyysisesti paremmassa kunnossa kuin parikymppinen työtoverinsa. Iän karttuessa myöskään kyky oppia ei katoa. Oppimisen tavat vain voivat olla toiset kuin nuoremmilla.

– Jos kremppoja tulee, pitää työtä muokata työkyvyn mukaiseksi, on ikä mikä tahansa, Nykänen huomauttaa.

Kokeneilla työntekijöillä voi olla paljon annettavaa työyhteisölle. Vuosikymmenten työuran aikana kertyy paljon pieniä tiedonmurusia, joista rakentuu syvällistä intuitiivista ajattelua ja hiljaista tietoa.

– Olisi tärkeää, että tällainen tieto säilyy. Parhaiten se siirtyy, kun kokeneet ja nuoremmat työskentelevät yhdessä. Yhdessä tehdessä pääsee näkemään sellaisia asioita, joita ei kirjoista välttämättä edes löydä, Mikko Nykänen huomauttaa.

Ikäohjelma kirjoihin ja kansiin

Hyvä ikäjohtaminen, yksilöllisten elämäntilanteiden ja vahvuuksien huomioiminen työpaikalla, on kaikkien etu, sanoo SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen. Hyvinvoiva henkilöstö tekee työnsä hyvin, jolloin työn tuottavuus ja laatu on hyvää. Eri-ikäisten työntekijöiden kohtaamisista taas voi syntyä jotain uutta ja innovatiivista.

– Jo työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ottamaan työsuojelutyössä yksilöiden ominaisuudet huomioon. Ikä on yksi ominaisuus muiden joukossa, hän huomauttaa.

Työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta suosittelee kokoamaan ikäjohtamisen hyvät käytännöt työpaikan omaan ikäohjelmaan.

– Kun kaikki on kirjoissa ja kansissa, ei haittaa, vaikka henkilökunta vaihtuisi. Käytännöt eivät ole vain yhden ihmisen muistissa. Ohjelmaa olisi myös hyvä käydä säännöllisesti läpi. Sen voisi ottaa esiin vaikkapa uuden työntekijän perehdytyksessä, Hyvärinen sanoo.

Olennaista on, että työpaikan käytännöt esimerkiksi työaikajoustojen suhteen ovat kaikkien tiedossa. Avoin puhe erilaisten elämäntilanteiden huomioimisesta ja pelisäännöistä voi vähentää mahdollista työntekijöiden keskinäistä kyräilyä.

– Jos säännöt eivät ole selvät, voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, että joku saa työaikajoustoja. Toisaalta, kun kaikki tietävät, miten menetellään, voi luottaa siihen, että itsekin saa joustoja, kun niitä tarvitsee, Merja Hyvärinen huomauttaa.

Henkilöstön edustajien olisi hyvä osallistua ikäohjelman laadintaan. Ilman työntekijöiden edustusta tärkeitä näkökulmia voi jäädä ohjelman ulkopuolelle.

Lisätietoa ikäjohtamisesta

• Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat laatineet yhdessä Oppaan ikäohjelman laatimiseen.
• Teollisuusliitto, Teknologiateollisuus, Ammattiliitto Pro sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN pohtivat vastikään työhyvinvointia ja ikäjohtamista kolmivuotisessa Työkaari kantaa -hankkeessa.
• Työterveyslaitoksella on aiheeseen liittyvää tietoa, muun muassa työurajohtamiseen liittyvä palvelukokonaisuus.

Anu Vallinkoski