Hyvä digiosaaminen tukee ikääntyvien työssä jaksamista

Ikä vaikuttaa tapaan oppia, mutta ei estä ottamasta haltuun uusia taitoja ja digitaalisia työvälineitä. Tärkeää on töiden oikea mitoitus ja mahdollisuus käyttää työaikaa uuden opetteluun.

Usein ajatellaan, että digitaalisten työvälineiden käytössä nuoret peittoavat taidoillaan iäkkäämmät työntekijät. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen – korkeampi ikä ei johda automaattisesti heikkoihin digitaitoihin.

SAK:n aloilla työskentelevien kaiken ikäisten työntekijöiden digitaidoissa on parannettavaa. Digiosaamista ja teknologian muutosta SAK:laisilla aloilla selvittäneen tutkimuksen mukaan digitaidot ovat hyvällä tasolla vain hieman alle kolmanneksella työntekijöistä. Keskinkertaiseen tasoon yltää noin kaksi viidestä.

Tutkimuksessa digiosaamisella tarkoitettiin työhön liittyvien tietoteknisten välineiden sujuvaa hallintaa aina viestintävälineistä työn tekemistä tai tuotantoa ohjaaviin järjestelmiin.

Tutkimuksen perusteella digitaidot käyvät keskimäärin sitä heikommiksi, mitä vanhemmista työntekijöistä on kyse, mutta digitaitureita löytyy myös iäkkäämmistä. Lähes kolmanneksella yli 61-vuotiaista on hyvät digitaidot. Nämä työntekijät ovat usein sellaisilla työpaikoilla, joissa työntekijöillä on autonomiaa ja työmäärät ovat inhimillisesti kestävällä tasolla.

Työnantaja voi edistää työntekijöiden – myös ikääntyneempien – digiosaamista yksinkertaisin keinoin.

– Se edellyttää positiivista suhtautumista henkilöstön tekemiin kehittämisehdotuksiin, sitä, että uuden opetteluun annetaan riittävästi aikaa ja huolehditaan siitä, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat hyvät, sanoo SAK:n työympäristöasiantuntija Anne Mironen.

Hänen mukaansa työn oikeaa mitoitusta ei voi liikaa korostaa, jos haluamme, että työntekijät jaksavat työssä ja työurat pitenevät.

Uudet osaamisvaatimukset ja kireä työtahti kuormittavat

Tutkimuksista tiedetään, että vanhemmat työntekijät kuormittuvat uusista osaamisvaatimuksista, työtahdin kiristymisestä ja työn intensiivisyyden lisääntymisestä nuorempia enemmän. Haitallisia vaikutuksia syntyy erityisesti, jos teknologian käyttö lisää työkuormitusta ja työtahtia tai jos uutta teknologiaa otetaan työpaikalla käyttöön ilman mahdollisuutta opetella sitä kunnolla.

SAK:n tutkimuksen mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksilla ja digiosaamisella on vahva yhteys.

– Mahdollistamalla työntekijöiden osallisuus riittävän aikaisessa vaiheessa parannetaan digiosaamista. Etenkin työntekijöiden kehittämisehdotuksiin kannattaisi työpaikoilla suhtautua myönteisesti. Kun työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työhön ovat hyvät, he ottavat vastuuta myös oman digiosaamisensa vahvistamisesta, Anne Mironen selittää.

SAK:n luottamushenkilöille tekemän kyselyn mukaan ylivoimaisesti suurin henkilöstön digiosaamiseen vaikuttava tekijä on koulutus. Hyvänä pidettiin myös mahdollisuutta uusien työvälineiden ja toimintatapojen kokeilemiseen ja testaamiseen.

– Kun työntekijä luottaa omaan osaamiseensa, työmotivaatio paranee. Jos työntekijä arvioi digitaitojensa olevan hyvät, ruokkii se halua jatkaa työelämässä vielä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Tällaiseen hyvän kehän syntymiseen työnantajien kannattaisi panostaa, Anne Mironen sanoo.

Neljä poimintaa iän vaikutuksesta oppimiseen

• Ulkoa oppiminen ja yksityiskohtien mieleen painaminen voivat iän myötä vaikeutua.
• Taidot arvioida, yhdistellä ja soveltaa tietoa yleensä vahvistuvat iän myötä.
• Mitä pitempään työtä on tehnyt tietyllä tavalla, sitä pitempään toimintamallista poisoppiminen kestää. Uusien työvälineiden ja menetelmien oppimiseen on siksi tärkeä varata riittävästi aikaa.
• Yksilöiden erot ovat oppimisessa suurempia kuin ikäryhmien väliset erot.