Hyljerobotti työkaluna
– Miksi ikäihmisille ei saisi tuottaa iloa, kysyy ylihoitaja Suvi Kan, joka oli mukana, kun Kustaankartanossa pari vuotta sitten testattiin eteläkorealaisia virikerobotteja. Robotit osoittautuivat vielä sen verran kömpelöiksi, ettei niitä otettu käyttöön. Esimerkiksi niiden ohjaaminen oli hankalaa. Mutta asukkaat tykkäsivät niistä ja aivovoimistelussa ne olivat hyvänä apuna.
Suvi Kan arveleekin, että sitten kun helppokäyttöisillä roboteilla voidaan saada apua pärjäämiseen, niin niitä voitaisiin paremmin hyödyntää. Ainakaan toistaiseksi hän ei näe robotin korvaavan hoitajaa.
– Jos robotti turvaisi ikäihmisen arkea, torjuisi yksinäisyyttä tai lukisi heille päivän lehtiä, niin hoitaja voisi keskittyä hoivatyöhön. En näe iäkkäitä auttavia, ilahduttavia tai läsnä olevia robotteja mitenkään eettisesti vääränä enkä hoitotyön uhkana. Meillä on pikemminkin koko ajan riittämättömyyden tunne, kun vuorovaikutukseen pitäisi olla enemmän aikaa, arvioi ylihoitaja Suvi Kan.
Eläinterapiaa robotilla
Suvi Kan kehuu Paroa, jota Kustaankartanon vanhainkodissa käytetään eläinterapian tavoin. Robottihylje on sopiva, koska moni on kissoille allerginen tai pelkää koiria. Toki tämän hoitokin on helpompaa, sillä Paroa tarvitsee vain ladata välillä. Kustaankartanossa on ollut ikäihmisten iloksi myös oikeita eläimiä, mutta niissä on oma työnsä.
– Meillä Paro on käytössä ryhmä- tai paritilanteissa vanhusten kanssa toimittaessa. Paroa voi halata ja se reagoi. Sille voi jutella ja se kääntää päänsä puhujaan. Moni jo sanojakin hakeva dementoitunut saattaa innostua juttelemaan hylkeelle. Näin robotti lisää selvästi läheisyyttä, sosiaalista vuorovaikutusta ja elvyttää aisteja.
Hyljerobotti on Kustaankartanossa hyvä työväline. Ylihoitaja Suvi Kan ei sulje pois muidenkaan robottien tuloa vanhustenkeskukseen, mutta silloin niiden, ainakin vanhustyössä, pitää olla nykyistä helppokäyttöisempiä ja esimerkiksi puheella ohjattavia.
Aino Pietarinen
