Hollannista mallia harmaan talouden torjuntaan

– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kuudes torjuntaohjelma näyttäisi jäävän historiaan lähinnä torjuntavoittona. Sen aikana veronkierto ei lisääntynyt, mutta ei myöskään olennaisesti vähentynyt, Laukkanen arvioi harmaan talouden seminaarissa Kuopiossa perjantaina.

Suurimmat odotukset taistelussa harmaan talouden kitkemiseksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on asettanut tilaajavastuulain uudistamiselle.

– Vaikka valmistelu on vielä kesken, työstä näyttäisi jäävän käteen aika vähän. Varmaa kuitenkin on, että mitään kokonaisuudistusta emme tule näkemään. Tilaajanvastuuta ei tulla ulottamaan yli koko alihankintaketjun, huomauttaa Laukkanen.

SAK on tarjonnut tilaajavastuulain tehostamiseen Hollannin-mallia eli ketjuvastuuta. Siinä pääurakoitsija maksaa urakkahinnasta keskimäärin 40 prosenttia sulkutilille, jonka rahoja aliurakoitsija voi käyttää vain verojen ja veroluonteisten maksujen maksamiseen.

Laukkanen laskee, että Suomessa pitkissä alihankintaketjuissa verottajalta jää saamatta arvonlisä- ja ansiotuloveroja sekä lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja satojen miljoonien edestä.

– Verovuotojen tukkiminen edellyttää, että kukin hankintaketjun porras ottaa vastuun omien alihankkijoidensa tekemisistä. Hollannissa ketjuvastuumalli on minimoinut verovuodot jo vuodesta 1979.

– Siihen meidänkin pitää tähdätä. Paperivastuun tilalle on saatava aitoa vastuuta, Laukkanen vaatii.

EU:n komission kesällä julkistaman laskelman mukaan EU-maiden yhteenlaskettu verovuoto nousee vuodessa jopa 1 000 miljardiin euroon.

Lisätiedot

SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen, puh. 040 5321 777, erkki.laukkanen@sak.fi