Koronavirusohjeistusta Helsinki-Vantaan lentoasemalla toukokuussa 2021. Kuva Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Helsinki, Vantaa, Espoo, Finavia, Finnair, SAK ja EK: Esitys rajaturvallisuuslaista on ongelmallinen ja vie Suomea EU:ssa vastavirtaan
Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit sekä Finavia ja Finnair nostivat tänään tiedotustilaisuudessaan esiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tartuntatautilain muutoksista antaman lakiluonnoksen ongelmakohtia. Mukana olivat myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, jotka nostivat esiin nyt tehtävien päätösten vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen.
Toimijoiden yhteinen näkemys on, että Suomi ei voi uida EU:ssa vastavirtaan ja poiketa EU:n vihreän todistuksen tavoitteesta ja hengestä vaatimalla lisätestausta ja omaehtoista karanteenia matkustajilta, jotka tulevat maahan ennakkotestitodistuksen kanssa.
Suomen pitää liittyä yleiseurooppalaiseen linjaan, jossa mahdollistetaan terveysturvallinen matkustaminen, eikä vaikeuteta sitä. Suomella ei ole varaa käpertyä sisäänpäin.
STM:n esityksestä puuttuu kokonaan vapaa matkustus maista, joissa pandemiatilanne on hyvä ja ilmaantuvuusluku on alle 75, mihin kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet EU:n ulkorajoja koskevan vapaan matkustuksen osalta.
Rokotekattavuuden kasvaessa on odotettavissa yhä useamman maan pääseminen tähän kategoriaan kesän kuluessa. Useat EU-maat ovat avaamassa matkustustaan hyvän pandemiatilanteen omaavien maiden kanssa samalla kun ne varautuvat erilaisin työkaluin esimerkiksi virusvarianttien torjumiseen.
Käytännön ongelmia rajalla ja vaikutuksia Suomi-kuvaan
Esityksessä oleva toimintamalli myös aiheuttaa konkreettisia ongelmia rajoilla, kun terveystodistuksia ei tarkasteta lähtömaassa vaan ne pitää näyttää maahan tullessa pyydettäessä. Tämä aiheuttaa pullonkauloja lentoasemille ja satamiin, ja kuormittaa kaupunkien terveydenhuoltoresursseja kohtuuttomasti.
– Rajatarkastuspisteissä ei voida käytännön tasolla toteuttaa hallituksen suunnittelemaa mallia. Ilman sähköistä ennakkorekisteröitymistä on hyvin monimutkaista selvittää, kuka edes on maahan saapunut tai miten häneen saisi jälkikäteen yhteyden, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
– Esityksessä ei ole huomioitu rajojen terveysturvallisuudesta käytännössä vastaavien tahojen näkemystä, huomauttaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
– Todistusten tarkastaminen lentoasemalla sairaanhoitopiirin tai tartuntatautiviranomaisen henkilökunnan toimesta sitoisi kohtuuttomasti terveydenhoitohenkilöstöä.
Lentoasemayhtiö Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki muistuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman olevan Suomen käyntikortti maailmalle.
– Lentoasemilla tapahtuvat terveystarkastukset lisäävät taudin leviämisen riskiä, aiheuttavat ruuhkia, heikentävät asiakaskokemusta ja vaikuttavat siihen kuvaan, mikä matkailijoille jää Suomesta ja asioiden sujuvuudesta maassamme, Mäki sanoo.
– Koronan torjumisen lisäksi on valmistauduttava siihen, että Suomi pääsee koronasta kasvuun. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että maahantulossa ja liikkumisessa noudatetaan samoja koronaturvallisia kansainvälisiä käytäntöjä kuin muissa maissa, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Toimivampi vaihtoehto olisi, että lentoyhtiöt velvoitetaan tarkastamaan koronatodistukset lähtömaassa ennen koneeseen nousua, mikä on linjana muissa EU-maissa. Se parantaa terveysturvallisuutta ja selkeyttää koko prosessia myös matkustajan kannalta.
Matkustamisen elpyminen vaikuttaa työllisyyteen
Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner on huolissaan pitkäaikaisista vaikutuksista, joita lentoliikenteelle ja muille matkailusta riippuville aloille voi seurata siitä, että ulkomaisten matkailijoiden tuloa Suomeen ei mahdollisteta muun EU:n tapaan.
– Karanteenisuositus asettaa matkustajat eriarvoiseen asemaan. Se käytännössä estää rokottamattomien matkustamisen ja vaikeuttaa esimerkiksi lapsiperheiden matkailua, sanoo Manner.
– On huolestuttavaa, jos suomalainen matkailuteollisuus ja lentoliikenne eivät pääse elpymään muun Euroopan tahdissa. Tällä on suoria vaikutuksia myös työllisyyteen – yksin Finnairissa on 3 000 ihmistä toistaiseksi lomautettuna.
Matkustuspäätöksillä merkittäviä työllisyys- ja talousvaikutuksia
Suuri osa matkailu-, ravintola- ja hotelliyrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilökuntaansa. Ulkomailta tulevat matkailijat ovat tärkeitä myös ravintoloille, hotelleille ja vähittäiskaupoille eri puolilla Suomea.
Suomen jääminen terveysturvallisen matkustuksen avaamisessa muusta EU:sta jälkeen vaikeuttaisi pandemiasta kärsineiden alojen toipumista ja haittaisi talouskehitystä.
– SAK edustaa laajasti matkailussa suoraan ja välillisesti työtä tekeviä niin logistiikassa, ravitsemis- ja majoitusalalla kuin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla. Osa on ollut lomautettuina tai työttöminä jo toista vuotta eli ovat pitkäaikaistyöttömiä, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– Nyt on kuljettava yhtä jalkaa Euroopan kanssa matkailun rajoitusten purussa, jotta ihmiset pääsevät töihin ja työttömyyden aiheuttamia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja voidaan torjua.
– Suomi uhkaa jäädä lähtötelineisiin kiinni kun muut EU-maat jo kiihdyttävät kohti orastavaa talouden kasvua. Kurssi pitää oikaista ja meidän pitää liittyä EU-rintamaan matkustuskäytännöissä, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.